Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Professori: Hyönteiset kärsivät, kun pelto peittyy betoniin

    Kemikalisoitumisen lisäksi asvaltointi ja yksipuolinen viljely uhkaavat globaalisti hyönteisiä.
    Ilmastonmuutoksen aiheuttamat lisääntyvät sateet ja tulvat voivat hukuttaa kimalaisia talvehtimispaikkoihinsa.
    Ilmastonmuutoksen aiheuttamat lisääntyvät sateet ja tulvat voivat hukuttaa kimalaisia talvehtimispaikkoihinsa. Kuva: Heikki Tuuri

    MT kertoi tällä viikolla, että Saksassa on havaittu lentävien hyönteisten määrän romahtaneen 25 vuodessa neljäsosaan alkuperäisestä. Seurantatutkimus perustui näytteisiin, joita hyönteisharrastajat ovat keränneet 25 vuoden ajan samoin menetelmin 63 eri luonnonsuojelualueelta.

    Professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopistosta pitää uutta tutkimustietoa erittäin huolestuttavana. Aiemmissa tutkimuksissa oli jo huomattu, että pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt myös Suomessa.

    "Hyönteisten määrän vähentyminen on erittäin kurjaa: ne ovat ensisijaisen tärkeitä ekosysteemeille, paljon tärkeämpiä kuin ihmiset ymmärtävät. Hyönteislajeja on miljoonia ja jos niille tapahtuu jotain, heijastuu se ilman muuta kaikille ekosysteemin tasoille."

    Hyönteisiä on myös määrällisesti paljon: niistä kertyy keskimäärin biomassaa noin 1 000 kiloa per hehtaari lauhkealla vyöhykkeellä ja trooppisella vyöhykkeellä jo 2 000 kiloa hehtaarille.

    "Ihmisbiomassaa on sen sijaan maailmassa 7 kiloa hehtaarille. Hyönteisiin verrattuna ihmisten rooli on mitätön", Hokkanen kuvailee.

    Hyönteiset kierrättävät ravinteita, pitävät yllä luonnon tasapainoa, pölyttävät ja toimivat ravintona monille muille lajeille.

    Hyönteiskadon syy ei ole tiedossa, mutta tutkijat epäilevät todennäköisimmäksi syiksi kemiallisia torjunta-aineita ja luonnonalueiden vähenemistä.

    "Luontoon on tuotu ihmisen toiminnan seurauksena 100 000 uutta yhdistettä, joista osa hajoaa vasta vuosituhansien kuluessa. Kun mietitään myös aineiden yhteisvaikutuksia luonnossa, alkaa selityksiä löytyä", Hokkanen arvioi.

    Kysymyksessä eivät ole vain torjunta-aineet, joiden seurauksia on sentään tutkittu. Muiden luontoa pilaavien kemikaalien vaikutukset ovat vielä arvaamattomampia.

    Hyönteiset tarvitsevat elääkseen ravintoa ja talvehtimis-, lisääntymis- ja lepopaikkoja. Jos yksikin puuttuu, hyönteiset eivät pärjää.

    "Maailmassa muutetaan joka vuosi valtava määrä peltoa asfaltiksi. Tämä vähentää absoluuttisesti hyönteisten elinpaikkoja. Toisaalta elinympäristöt ovat myös yksipuolistuneet, kun esimerkiksi peltojen pientareet ja sarkaojat vähentyvät", Hokkanen kuvailee.

    Ilmastonmuutoksen vaikutus hyönteiskantoihin jää hänen mukaansa vielä epäselväksi: Saksassa sen voisi epäillä lisäävän hyönteismääriä niiden vähentämisen sijaan.

    "Etelässä, jossa kuivuus on lisääntynyt, asia on varmasti päinvastoin", Hokkanen kertoo. Toisaalta ilmastonmuutoksen aiheuttamat runsaat sateet ja tulvat voivat hukuttaa talvehtivia hyönteisiä.

    "Epäilen, että Suomessa on ensi vuonna heikosti kimalaisia syksyn rankkasateiden täyttäessä maakolot", Hokkanen ennakoi.

    Mitä katastrofille olisi siis tehtävä? Valinnat luontoalueiden ja tehomaatalouden välillä eivät riitä, vaan tehomaatalouteen itseensä on rakennettava monimuotoisuutta ylläpitävät elementit.

    "Luonnossa säilyvistä, laajalti ja yhdessä muiden aineiden kanssa vaikuttavista torjunta-aineista on luovuttava ja niille on löydettävä vaihtoehdot. Uskon, että pölyttäjien puute on esimerkiksi suomalaiselle rapsin kasvatukselle suurempi ongelma, kuin taudit ja tuholaiset", Hokkanen painottaa.

    "Lisäksi on tuettava peltoalueiden monimuotoisuutta piennaralueiden lisäämisellä ja esimerkiksi hiekkapiennarten rakentamisella pölyttäjiä varten. Yhden lajin peltojen sijaan pitäisi siirtyä monien eri lajien kasvatukseen."

    Kaupungeissa on vähennettävä siististi hoidettuja nurmikkoalueita ja lisättävä puolihoitamattomien alueiden osuutta. Myös viherkatot ja muut viherrakenteet tarjoavat hyönteisille elinpaikkoja.

    Torjunta-aineteollisuuden kelkan kääntämiseen tarvitaan Hokkasen mukaan runsaasti panostusta ja kovan käden ohjeistusta.

    "Ongelmana on myös hyönteistieteen surkea arvostus ja alasajo. Tutkimusta tarvitaan koko ajan enemmän vaihtoehtojen löytämiseksi ja sukupuuttoaallon pysäyttämiseksi. Suomessa ongelmana on selkeästi sekä yliopiston että Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimustyön aliarvostaminen", Hokkanen painottaa.