Väitös: Monen alokkaan terveys pettää asepalveluksen ensiviikkoina – syytä ei tiedetä
Yleisiä vaivoja ovat liikunta- ja tukielinten sairaudet. Myös astma aiheuttaa monen palveluksen keskeytymisen.
Osa alokkaista keskeyttää asepalveluksensa sen ensiviikkoina terveyssyistä, vaikka ennen palveluksen alkua heitä on pidetty terveinä, kertoo uusi väitöstutkimus. LEHTIKUVA / VESA MOILANENAsepalveluksensa sen ensiviikkoina terveyssyistä keskeyttäneistä alokkaista vain 29 prosenttia todettiin palveluskelpoisiksi lääkärintarkastuksessa palveluksen alettua, vaikka ennakkoterveydentarkastuksissa ja kutsunnoissa heitä pidettiin terveinä.
Asiaa tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut lääketieteen lisensiaatti, Puolustusvoimissa ylilääkärinä työskennellyt Matti Lehesjoki esittää, että syynä ei ole terveystarkastusten riittämättömyys.
"Tässä heräsi kysymys, että vuotaako ennakkoterveydentarkastus jotenkin? Eikö siellä todettu sairautta vai onko terveystarkastus tehty huonosti? Totesimme kuitenkin, että meillä on hyvä ennakkoterveystarkastus. Kyllä siinä niin käy, että alokkaat todettiin terveeksi silloin aikoinaan", Lehesjoki sanoo.
Lehesjoen mukaan alokkaiden terveys pettää joko asepalveluksen alussa tai sitä ennen.
"Ehkä se on osalla se palvelus itsessään. Ehkä se ensimmäisten viikkojen jatkuva kiire saa tuntemaan, että palvelus on sittenkin niin rankkaa, ettei oma terveys kestä."
Tutkimusaineistoon kuului 1 500 varusmiestä, jotka aloittivat palveluksensa tammikuussa tai heinäkuussa 2011 ja keskeyttivät sen terveyssyistä ensimmäisten kolmen viikon aikana.
Yleisiä vaivoja ovat liikunta- ja tukielinten sairaudet. Myös astma aiheuttaa monen palveluksen keskeytymisen.
Lehesjoki nostaa myönteiseksi esimerkiksi Maavoimien Panssariprikaatin, jossa otettiin käyttöön leudompi aloituskausi.
"Alkuvaiheessa rauhoituttiin, ja käskyttämisen sijasta oli neuvomista ja ohjaamista. Ensimmäisten viikkojen keskeyttämisluvut putosivat dramaattisesti noin 65 prosenttia, vaikka heillä oli samat terveet tai sairaat varusmiehet", Lehesjoki kertoo.
Entinen puolustusvoimien ylilääkäri esittääkin, että Panssariprikaatin menetelmiä analysoitaisiin tarkemmin, jotta samaan parannukseen pystyttäisiin muuallakin.
Lehesjoki on työskennellyt ylilääkärin tehtävissä Puolustusvoimissa vuosina 1987–2016. Hän väittelee ensi perjantaina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
