Timo Ritakallio vastaa huoleen pankkikonttorien katoamisesta: "Olemme OP Ryhmässä kansalaisvelvollisuutemme hoitaneet"

OP:n pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan finanssialalle tarvitaan jatkossa enemmän koodareita ja rahanpesun estämisen ammattilaisia, kun fyysisten pankkikonttorien määrä vähenee. Kuva: Vesa Laitinen

Finanssivalvonnassa ja Suomen Pankissa on seurattu huolestuneena pankkien kassa- ja konttoripalveluiden rajua vähenemistä. Se koskettaa erityisesti iäkkäämpää väestöä. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat (2.4.2019).

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ei näe suurta ongelmaa käteisen rahan saannissa. Hän muistuttaa, että OP:lla on edelleen 330 kassapalveluja tarjoavaa konttoria, kun pääkilpailijoilla määrä on vain muutamia kymmeniä.

"Mielestäni olemme OP Ryhmässä vähintään kansalaisvelvollisuutemme hoitaneet. Pankkikonttorien määrä vähenee sitä mukaan, kun asiakkaiden tarve vierailla siellä vähenee. Se on filosofiamme", Ritakallio sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

OP:n konttorien ovi aukesi viime vuonna 5 miljoonaa kertaa, mikä tarkoittaa sitä, että yhdessä konttorissa kävi keskimäärin reilut 60 asiakasta per pankkipäivä. Konttoreissa asioi 1,4 miljoonaa eri ihmistä.

"Valtaosa asiakkaista käy pankissa 1–2 kertaa vuodessa, kun eteen tulee elämän isoja asioita, kuten asuntolainan hakeminen tai lähiomaisen kuolema. 30 prosenttia käynneistä liittyy laskujen maksamiseen ja rahan nostamiseen."

Ritakallion mukaan OP tarjoaa omistaja-asiakkailleen mahdollisuuden nostaa käteistä rahaa ilmaiseksi 96 kertaa vuodessa. Hän pitää sitä hyvin anteliaana palveluna.

OP:n pääjohtaja myöntää, että käteisen saanti on hankalaa maaseudun pienillä paikkakunnilla, jonne on jäänyt asumaan lähinnä iäkkäitä ihmisiä.

"Olemme ratkoneet tätä ongelmaa esimerkiksi pankkiautoilla, jotka kiertävät eri puolilla Suomea tietyllä frekvenssillä. Kanta-Hämeessä syrjäkylistä on säännölliset kuljetukset pankkikonttoriin."

OP haluaa auttaa iäkkäitä ihmisiä digitaalisten palveluiden käyttämisessä, jotta he pysyisivät mukana yhteiskunnan kehityksessä. Ritakallion mukaan tätä kautta seniorit pystyvät myös kommunikoimaan paremmin lastenlastensa kanssa.

OP Ryhmä järjesti esimerkiksi viime vuonna yli 700 tilaisuutta, jossa yli 70-vuotiaille tarjottiin tilaisuus opetella digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttöä.

"Meillä on myös kehitteillä pilottihanke, jossa puheohjausta voitaisiin käyttää yksinkertaisissa pankkipalveluissa, kuten laskujen maksamisessa. Ostin syntymäpäivälahjaksi 82-vuotiaalle äidilleni Iphone-puhelimen, ja hän käyttää sillä jo kaikkia palveluita."

Ritakallio muistuttaa, että fyysisiä pankkipalveluja tarvitsevien ihmisten määrä supistuu koko ajan. Tämä tarkoittaa konttoriverkon auttamatonta vähenemistä.

Reilu vuosi sitten OP Ryhmän pääjohtajana aloittanut Timo Ritakallio on kumonnut edeltäjänsä Reijo Karhisen päätöksiä. Finanssijätti on karsinut rönsynsä ja keskittynyt ydinbisnekseensä.

"Kannattaa tehdä niitä asioita, mitä osaa. Me keskitymme jatkossa pankki- ja vakuutusliiketoimintaan, mutta katsomme toki sitä lähellä olevia reunoja. Esimerkiksi viiden Pohjola-sairaalan verkosto tukee hyvin OP Ryhmän toimintaa."

OP Ryhmässä käytiin viime syksynä isot yt-neuvottelut, joiden seurauksena yhtymästä lähti 100 työntekijää. Keskijohdosta hävisi paljon tehtäviä, mutta uusia työtehtäviä syntyi suhteessa enemmän.

Ritakallion mukaan OP-ryhmään tarvitaan jatkossa lisää koodareita ja asiantuntijoita. Regulaatiovaateet ovat johtaneet siihen, että pankilla pitää olla esimerkiksi riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asiantuntijoita.

"Isossa kuvassa finanssisektorilla on tulevaisuudessa vähemmän työpaikkoja. Ennustaminen on kuitenkin vaarallista. Kuka olisi arvannut viisi vuotta sitten, että OP Ryhmään palkataan 150 rahanpesun estämisen ammattilaista."