Harvestia-pomo: Puutavaralajikauppa yleistyy
”Puutavaralajikaupassa lähdetään asiakkaan tarpeista. Kukin asiakas saa juuri sitä, mitä haluaa”, Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen sanoo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoEdellytykset puutavaralajikohtaiselle kaupalle ovat parantuneet, kun metsänhoitoyhdistyksillä on lain muututtua mahdollisuus ryhtyä entistä selvemmin puun toimittajaksi metsänomistajan ja puunkäyttäjän välille, sanoo puunhankintayhtiö Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen.
”Puutavaralajikaupassa metsänhoitoyhdistyksille ja myös monelle muulle alan toimijalle on syntymässä mielenkiintoinen markkinarako, jota kannattaa tarkkaan pohtia ja hyödyntää.”
Vuosikymmeniä valtaosa yksityismetsien puusta on myyty pystykaupoin.
Pystykaupassa metsänomistaja myy kaupan kohteena olevan leimikon harvennus- tai päätehakkuuoikeuden metsäyhtiölle, sahayritykselle tai muulle puunostajalle. Ostaja ostaa näin kaiken leimikosta tarjolla olevan puun.
Ostajalle kertyy pystykaupassa monesti sellaista puuta, jolle ei ole omaa käyttöä. Tällaiset puuerät on myytävä eteenpäin.
”Puutavaralajikaupassa lähdetään asiakkaan tarpeista. Kukin asiakas saa juuri sitä, mitä haluaa”, Kauranen sanoo.
Ruotsissa metsänhoitoyhdistyksillä on Kaurasen mukaan merkittävä rooli puutavaralajikaupassa.
Metsänhoitoyhdistykset välittävät esimerkiksi sahayrityksille juuri sellaisia räätälöityjä tukin pituuden ja läpimitan yhdistelmiä kuin saha kulloinkin tarvitsee.
Länsinaapurin kauppatavoissa ja työnjaossa Kauranen näkee paljon opittavaa.
”Ruotsissa puumarkkinat toimivat monessa suhteessa huomattavasti joustavammin ja reagoivat suhdannemuutoksiin nopeammin kuin meillä.”
Hän myöntää, ettei kauppatapojen muuttaminen ole helppoa.
”Meillä on aika vanhakantainen malli, jossa kaikki on haluttu pitää omissa käsissä.”
Puutavaralajikaupan yleistyminen edellyttää, että puuta käyttävät sahat ja muut asiakkaat voivat luottaa tasaiseen puunsaantiin.
”Pitää olla luottamus ja sopimukset, joita kunnioitetaan.”
Harvestialla on kokemusta monenlaisesta puutavaralajikaupasta. Esimerkkinä Kauranen mainitsee pikkutukin sahaukseen erikoistuneet yritykset Itä-Suomessa.
Latvaläpimitaltaan 10–15-
senttimetrisiä pikkutukkeja käyttävät Kiuru Timber Kiuruvedellä, Lieksa Timber, Kaivospuu Hammaslahdessa Joensuun lähellä, Sahakuutio Kerimäellä ja Kartiopuu Lappeenrannassa.
”Tämä porukka on ollut merkittävä puun käyttäjä varsinkin niinä vuosina, kun havukuidulle on ollut vähän käyttöä.”
Puukauppa on käynyt Kaurasen mukaan tänä vuonna hyvin.
Harvestian hankinnasta Savon Sellulle toimitettavan koivukuitupuun osuus on peräti neljännes. Se on huomattavasti enemmän kuin kolmella suurella metsäyhtiöllä, joilla koivun osuus jää noin kymmeneen prosenttiin.
”Koivua kyllä löytyy, kun jaksetaan tehdä töitä. Suomessa on osittain myytti, ettei meillä ole koivua riittävästi.”
Ensi vuoden näkymiä Kauranen kuvaa metsänomistajalle myönteisiksi.
”Havukuitupuukaupan volyymit ovat kasvussa, kun jo valmistuneet teollisuuden investoinnit alkavat vaikuttaa ja Äänekosken käynnistymiseen ryhdytään valmistautumaan Metsäliitossa.”
”Tukkipuolella tuskin ollaan huonompaan suuntaan menossa. Tukkien käyttö pysynee ennallaan tai kasvaa pikkusen.”
Metsänomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä Kauranen kannustaa panostamaan siihen, että metsätalouden käyntikierrokset ovat nousemassa.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
