Uusimaa menetti maakunnista eniten väkeä viime vuonna – yli 2 500 ihmisen muuttotappio

Syntyneitä oli Suomessa viime vuonna lähes 7 800 vähemmän kuin kuolleita. Kuva: LEHTIKUVA / MISKA PUUMALA

Suomen väkiluku kasvoi määrällisesti eniten viime vuonna Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi yli 12  700 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, yli 4  700 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Pirkanmaalla.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotilastosta.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden 2021 aikana ennakkotietojen mukaan yli 305  000. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli runsaat 8  000 muuttoa.

Sekä määrällisesti että suhteellisesti suurimman väestötappion koki Kymenlaakso. Se menetti väestöstään lähes 1  400 henkeä.

Vaikka Uusimaa sai lisäväkeä, se koki viime vuonna määrällisesti suurimman muuttotappion maakuntien välisessä muutossa. Uudeltamaalta muutti maan sisällä pois yli 2  500 ihmistä enemmän kuin sinne saapui muista maakunnista.

Syntyvyys nousi Suomessa viime vuonna. Lapsia syntyi 49  583, mikä on 3  120 enemmän kuin vuonna 2020.

Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5  549  599. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana liki 16  000 hengellä.

Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli yli 22  000 enemmän kuin maastamuuttoja. Tämä luku, eli nettomaahanmuutto, oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna poikkeuksellisen suuri.

Syntyneitä oli Suomessa viime vuonna lähes 7  800 vähemmän kuin kuolleita.

Kuolleiden määrä oli Suomessa korkein vuositasolla vuoden 1944 jälkeen. Kuolleiden naisten määrä oli suurin vuoden 1919 jälkeen.

Kuolleiden määrä oli 57  343, yli 1  800 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan 79,2 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2020 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen lyheni 0,2 vuotta.

Vauvojen määrän kasvu näkyy siinä, että kokonaishedelmällisyysluku nousi Suomessa toista vuotta peräkkäin. Ennakkotietojen mukaan tämä luku oli viime vuonna 1,46, kun vuonna 2020 se oli 1,37.

Syntyvyyden myönteisistä viime vuosista huolimatta kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa vuonna 2021 mittaushistorian neljänneksi matalin.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Solmittujen avioliittojen määrä väheni edelleen. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 solmittiin vajaat 19  500 avioliittoa.