Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tarkkaile tuomikirvoja

    Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 9.6. Jokioisilla 316 päiväastetta. 9.6.2013 lämpösumma oli Jokioisilla 370 päiväastetta.

    Viljat. Etenkin myöhäisistä kevätviljakasvustoista löytyy paikoin runsaasti tuomikirvoja. Joukossa voi olla myös viljakirvoja.

    Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli viisi kirvaa kortta kohti.

    Torjuntaan soveltuvat pyretroidit, joista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisten kannalta haitattomin vaihtoehto. Systeemisesti vaikuttavien dimetoaatti–valmisteiden käyttö kirvojen torjuntaan on sallittua vain orastumis- ja versontavaiheessa, kun kasvustossa ei ennakkotarkastuksessa havaita kirvojen luontaisia vihollisia, kuten leppäpirkkoja.

    Kahukärpäsiä lentelee edelleen paikoin runsaasti. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhäisimmät kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 2-lehtivaihetta. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteilla on tehtävä varhaisessa vaiheessa, eikä se yleensä enää kannata viljan saavuttaessa 4-lehtivaiheen.

    Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu syysvehnällä on ajankohtaista, kun lämpösumma ylittää 350 astetta ja vehnä on tulossa tähkälle. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6–7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidi- valmisteet.

    Kevätviljojen rikkakasvit ovat taimettuneet hyvin ja torjunta on tehtävä viimeistään ennen korrenkasvun alkua. Pihatähtimön herbisidikestävyyden välttämiseksi on välillä käytettävä muita pihatähtimöön tehoavia valmisteita kuin pienannosvalmisteita. Rehevien viljakasvustojen kasvua voi säätää tähkälle tuloon asti. Valmiste ja käyttömäärä sovitetaan viljalajikkeen mukaan.

    Pelto-ohdakkeen ja- valvatin torjunnassa viljoilta parhaan tuloksen saa fenoksiherbisidien seoksilla. Torjunta on tehtävä viimeistään viljan 1-solmuasteella ohdakkeen ja valvatin ruusukeasteella tai kukkavarren kasvaessa. Pienannosherbisideillä vaikutus näiden rikkakasvien juuristoon voi jäädä toivottua heikommaksi.

    Toukokuun alussa kylvetyt kevätviljat ovat kehittyneet lämpimässä säässä nopeasti ja rehevien viljakasvustojen kasvua voi säätää tähkälle tuloon asti Modduksella, Terpalilla ja Ceronella. Käyttömäärä on sovitettava käyttöhetken ja lajikkeen mukaan.

    Syysvehnän kasvitautitorjunta on tehtävä viimeistään tähkälletulovaiheessa. Torjunta on tarpeellista, jos oireita esiintyy ja kasvustosta on odotettavissa vähintään keskimääräinen sato. Oireet esiintyvät monin paikoin vielä alalehdillä. Lehtilaikkutaudeista syysvehnässä esiintyy sekä harmaa- että pistelaikkua. Lisäksi syysvehnässä on havaittu härmää. Resistenssin kehittymisen ehkäisemiseksi tulee syysvehnän torjunnassa strobiluriineja käyttää vain seoksina toisentyyppisen fungisidin (esim. triatsoli) kanssa.

    Säät ovat monin paikoin edistäneet lehtilaikkutautien etenemistä kevätviljakasvustossa. Myöhäisissä kylvöissä on tarpeen tarkkailla siemenlevintäisen verkkolaikun esiintymistä. Pidemmillä olevissa kasvustoissa verkkolaikku on levinnyt ensimmäisestä kasvulehdestä ylempiin lehtiin. Alttiissa lajikkeissa oireet ovat selkeästi tunnistettavissa.

    Siemenlevintäisiä lehtilaikkutauteja on havaittu myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kevätviljakasvustoissa. Ohranrengaslaikun harmaanvihertävät laikut erottuvat alimmilla kasvulehdillä. Aikaisin kylvetyt ja aikaisemmat ohralajikkeet ovat jo lippulehtivaiheessa. Ohran lehtilaikkutautien torjunta on ajankohtaista viimeistään lippulehtivaiheessa.

    Pistelaikkua on runsaasti erityisesti vehnän monokulttuurilohkoilla, joissa ne ovat levinneet jo uusimpiin lehtiin. Alkavia oireita on myös monipuolisen viljelykierron lohkoilla. Pistelaikun eteneminen kannattaa estää kasvitautitorjunnalla. Korrenkasvun alkuvaiheessa tehty torjunta ei kuitenkaan riitä kasvukauden loppuun vaan uusi käsittely on tehtävä tähkälletulovaiheessa.

    Öljykasvit. Kirpat kiusaavat edelleen myöhään kylvettyjä ja hitaasti taimettuneita kevätöljykasveja. Kirppariski on suurin sirkkalehtivaiheessa, mutta pienenee selvästi, kun kasvissa on 3–4 kasvulehteä ja kasvi hyvässä kasvussa.

    Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi.

    Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa. Vaihtoehtoina perinteisille pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotenoidi-valmisteet (Biscaya OD 240 ja Mospilan), indoksakarbi (Avaunt 150 EC) ja pymetrotsiini (Plenum 50 WG).

    Kaalikoita on tullut useampaan otteeseen kaakkoisten ilmavirtausten mukana ja paikoin niitä esiintyy edelleen runsaasti. Aikuisten kaalikoiden torjunta ei kannata, mutta toukkien ilmaantumista kasvustoon on syytä tarkkailla.

    Kevätöljykasveilla kaalikoin toukat tulee usein torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä, joskin ruotsalaisten kokemusten mukaan neonikotinoidien ja pymetrotsiinin teho kaalikoihin on heikko. Kaalikoin toukkia kannattaa tarkkailla myös erikseen, vaikka rapsikuoriaisen torjuntaan ei olisi tarvetta. Kaalikoin torjuntakynnys öljykasveilla on muutama toukka kasvia kohti. Pelkän kaalikoin torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriini- valmisteilla.

    Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjunta ajoittuu kasvin 2–4 lehtivaiheeseen. Mahdollisia valmisteita ovat Butisan S ja Butisan Top sekä Galera, jota ei vioitusriskin takia saa käyttää, jos kasvi on stressaantunut tekijöistä kuten kuivuus, märkä maa, tuholaiset, ravinnepuutokset, suuret lämpötilavaihtelut tai helle.

    Kumina. Kumina kukkii jo monin paikoin ja kuminakoin torjunta alkaa olla myöhäistä. Kuminakoin toukkien torjunta on mahdollista vielä kukinnan alkuvaiheessa tau-fluvalinaatti-valmisteella, muilla sallituilla pyretroideilla torjunta on tehtävä ennen kuminan kukintaa. Biologisella Bacillus thuringiensis –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

    Kaali. Pikkukaalikärpänen lentää nyt aivan koko maassa. Muutamassa päivässä lento alkaa hiipua maan kaakkoisnurkasta alkaen. Kaalikoita pitää edelleen seurata.

    Porkkana. Porkkanakärpäsen lento on huipussaan eteläisimmässä Suomessa, suurimmassa osassa maata lento on alkamassa ja aivan pohjoisimmassa osassa maata lento ei ole vielä alkanut.

    Ensimmäiset porkkanakempit on havaittu Etelä-Suomen porkkanapelloilla viikolla 23. Jos keli jatkuu helteisenä, on porkkanakemppiä tarkkailtava Etelä- ja Keski-Suomen alueella. Molempien tarkkailuun käytetään keltaisia liimapyydyksiä.

    Mansikka. Mansikan kukinnan aikana tarkkaillaan vielä luteiden esiintymistä, kriittisin vaihe on kuitenkin kukinnan alkupuolella. Pelto- ja marjaluteita on esiintynyt tavanomaisia määriä, myöhäisillä lajikkeilla ja uusilla istutuksilla luteiden ja vattukärsäkkään vioitukset voivat vielä olla merkittäviä.

    Ripsiäisten runsas määrä kukissa voi aiheuttaa ruskehtavaa väritystä raakileisiin. Muutama yksilö ei yleensä vielä aiheuta vioitusta. Lehdissä voi esiintyä lehtipistiäistoukkia, jotka syövät lehdet risaisiksi. Ensimmäisen sukupolven toukkien torjunta vähentää riskiä toisen sukupolven runsaan vioituksen esiintymiseen.

    Mansikkapunkin biologinen torjunta jatkuu, petopunkkien toinen levitys on usein eduksi 3–4 viikon kuluttua ensimmäisestä. Mansikkapunkin vioitusoireita on nyt näkyvissä, jos punkkeja on ollut talvehtimassa runsaasti. Korvakärsäkkäiden biologinen torjunta on vielä ajankohtaista, riittävästä maan kosteudesta torjunnan aikana kannattaa huolehtia.

    Harmaahomeen torjunta on ajankohtaista mansikalla kukinnan aikaan.

    Vadelma. Vattukuoriaisia on esiintynyt tavanomaista vähemmän. Kukinnan alkaessa kuoriaisia saattaa kuitenkin ilmaantua, vaikka nuppuvaiheessa kuoriaisia tai vioituksia ei olisi esiintynytkään. Houkuteaineella varustettu ansa toimii myös kukinnan aikana, pelkkä valkoansa ei enää toimi kuten ennen kukintaa.

    Myös vattukärsäkkäät ovat liikkeellä, niiden vioitukset voivat jatkua vielä kukinnan alettua. Vattukirvat ovat lisääntyneet nopeasti siellä missä kanta on talvehtinut. Harsokorentoja, leppäpirkkoja ja petoluteita esiintyy myös kohtalaisesti eikä kirvojen torjunta olekaan usein tarpeen vaikka niitä siellä täällä esiintyisi.

    Vihannespunkki on hyötynyt lämpimästä säästä ja siellä missä talvehtiminen on onnistunut vioituksia voi ilmaantua myös avomaalla. Kausihuoneissa vihannespunkin torjuntaan sopii parhaiten ansaripetopunkki. Vatunäkämäpunkin vioitusta voi nyt esiintyä Glen Amplella, jos kevättorjunta on jäänyt tekemättä.

    Vadelman harmaahomeen torjunta kukinnan aikana.

    Herukat. Herukoiden raakilevaiheessa kirvojen ja kilpikirvojen sekä karviaispistiäisten tarkkailu ja tarvittaessa torjunta on tarpeen myöhempien sadonkorjuun aikaisten ongelmien välttämiseksi. Herukanvarsisääsken vioittamia, kuihtuvia oksia kannattaa poistaa ja hävittää toukkineen aina havaittaessa.

    Herukkakoin lento ja muninta on alkanut, jos vioituksia esiintyi keväällä runsaasti voi aikuisten torjunta olla eduksi. Herukkakoi munii raakileisiin ja toukat vioittavat kukin yhden raakileen kunnes siirtyvät talvehtimaan. Herukansilmukoin lento ja muninta alkaa kesäkuun loppupuolella, feromonipyydykset tarkkailua varten asennetaan ennen juhannusta.

    Vihannespunkki ja herukanrataspunkki voivat aiheuttaa vioituksia keskikesällä jos sää on lämmin ja kuiva. Viileät sääjaksot hillitsevät etenkin vihannespunkin runsastumista.

    Omena. Omenan kukinnan jälkeiset ruiskutukset kohdistuvat mittari- ja yökköstoukkiin, omena- ja luumuleikkureihin, luteisiin, kemppeihin, kirvoihin ja pikkuhedelmäkääriäiseen.

    Haavinäytteellä kukinnan jälkeen voidaan selvittää torjunnan tarvetta, pikkuhedelmäkääriäisen osalta tarve määritellään feromonipyydyksen saaliin mukaan kukinnan aikana (10–20 kpl/pyydys). Jos kukinta on ollut heikko tai pölytys on ollut vaillinaista on pikkuhedelmäkääriäisen torjuntakynnys matalampi kuin normaalisti.

    Omenakääriäisen lento on alkanut Lounais-Hämeessä viikolla 23, muninta alkaa kun myöhäinen iltalämpötila on yli 15 astetta. Pihlajanmarjakoin lento on alkamassa. Pihlajan täyskukinta Lounais-Hämeessä oli 1.6., pihlaja on kukkinut runsaasti ja pihlajanmarjakoin torjuntatarve on vähäinen.

    Paikallinen omenatarhan tilanne kannattaa kuitenkin tarkistaa feromonipyydysten avulla, pyydys pihlajien lähellä kertoo lennon alkamisesta ja pyydykset tarhassa osoittavat riskin omenavioituksiin.

    Hedelmäpuupunkin ja samalla omenankellastajapunkin torjuntaan on käytettävissä Envidor 240 SC valmiste. Valmisteen käyttö on rajoitettu yhteen kertaan kasvukaudessa.

    Omenaruven torjunta on tarpeen, jos alueella on sateita.

    MTT Kasvintuotannon tutkimus

    www.mtt.fi/kasper

    Avaa artikkelin PDF