Suomi-salaatin hiilijalanjälki selville uudella laskurilla

Tuottajien aloitteesta syntynyt verkkolaskuri kertoo, millaisen hiilijalanjäljen suomalainen kasvihuonetuote jättää. Jopa yksittäisen ruukkusalaatinilmastovaikutus saadaan selville. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomalaistutkijat ovat yhdessä tuottajien kanssa kehittäneet verkkolaskurin, jolla kasvihuoneyrittäjät voivat laskea tuottamiensa tuotteiden hiilijalanjäljen.

Se on tervetullut apuväline, koska kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälki eli ilmastovaikutus riippuu eniten tuotannossa käytetyistä energianlähteistä

Niiden osuus ilmastovaikutuksista on jopa 90 prosenttia, kun käytetään fossiilisia polttoaineita.

Pienimmilläänkin se on lähes 70 prosenttia.

Tähän yltävät yritykset, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimalla tuotettua sähköä.

Uusiutuvista energiamuodoista pienin ilmastovaikutus on vesivoimalla ja tuulivoimalla. Biopolttoaineiden hiilijalanjälki on vain hieman suurempi.

”Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää 85 prosenttia käyttämällä kotimaista, uusiutuvaa energiaa”, kertoo tutkija Frans Silvenius Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

Silvenius on ollut mukana MTT:n Greenhousecarbon-hankkeessa, jossa laskuri on kehitetty.

Lisäksi MTT:ssä selvitettiin kotimaisten kasvihuoneissa viljeltyjen tomaattien, kurkkujen, salaattien, tulppaanien ja pauliinabegonioiden ilmastovaikutukset.

Mukana oli 15 yritystä, joilta kerättyjen tietojen pohjalta kasvisten ja kukkien hiilijalanjälkiä laskettiin.

MTT:n tulosten perusteella kotimaisen kotimaisen, uusiutuvalla energialla tuotettujen kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälki on lähes yhtä suuri kuin vastaavien ulkomaisten tuotteiden.

Kasvihuonetuotanto vaikuttaa ympäristöön muutenkin kuin aiheuttamalla kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi veden kulutuksen, torjunta-aineiden käytön tai työllistävyyden kautta.

Suomessa torjunta-aineita käytetään merkittävästi vähemmän kuin monissa muissa maissa, Silvenius muistuttaa.

Esimerkiksi Espanjassa tomaattien keinokastelu on aiheuttanut vahinkoa luonnolle.

Aloite kasvihuonetuotannon ilmastovaikutusten selvittämiseen tuli tuottajilta noin kolme vuotta sitten.

”Ilmastovaikutukset haluttiin selvittää. Mikä on meidän jättämämme hiilijalanjälki? Ja ennen kaikkea, mitä voimme sille tehdä”, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoi.

Hänen mielestään laskuri on ennen kaikkea tuotantoa ohjaava työkalu.

Kasvihuoneyritykset käyttävät jo nyt yhä vähemmän öljyä. Yrittäjien on ollut pakko etsiä edullisempia tapoja lämmittää ja valaista kasvihuoneitaan.

”Öljyn käyttö on vähentynyt vuosina 2002–2011 yli 170 prosenttia. Samassa ajassa puupohjaisen energian käyttö on 2,5-kertaistunut.”

Vielä ei ole pohdittu, miten hiilijalanjäljestä kerrotaan kuluttajille.

Yksi mahdollisuus on kytkeä hiilijalanjälki osaksi kotimaisuudesta kertovaa sirkkalehtilaatumerkkiä.

MAIJA ALA-SIURUA

Avaa artikkelin PDF