Neljän lapsen isä: "Ketään ei voi pakottaa synnytystalkoisiin"
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto epäilee, että on helpompaa houkutella Suomeen ulkopuolelta työvoimaa kuin saada naiset synnytystalkoisiin
Varman toimitusjohtaja Risto Murto haluaa kouluttaa maahanmuuttajat mahdollisimman nopeasti työelämäkelpoisiksi. "Kaikki osaamien tarvitaan." Kuva: Carolina HusuKun viisikymppiset miehet alkavat ottaa kantaa nuorten naisten lisääntymishaluttomuuteen, keskustelussa yleensä käy huonosti. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto tietää tämän ja asettelee sanansa varovaisesti.
”Ketään ei voi pakottaa synnytystalkoisiin. Se lähtee perheiden ja ihmisten omasta halusta. Yhteiskunta voi luoda vain edellytyksiä.”
”Lasten synnyttäminen ja perheen perustaminen koetaan voimakkaasti yksityisyyden alaan kuuluvaksi asiaksi, jossa ei voida antaa ohjeita. Kukaan meistä ei suosi tässä aiheessa valtiollista propagandaa. Yhteiskunta ei enää sellaista sietäisi.”
Toiseksi suurimman eläkeyhtiön toimitusjohtaja tietää kuitenkin tarkkaan, että Suomi tarvitsisi lisää vauvoja. Neljän lapsen isänä hän myös ymmärtää, ettei asia ole niin yksinkertainen.
”Minun mielestäni Suomi tarvitsee lisää lapsia. Mutta tiedän, ettei niin taida heti tapahtua. Ihminen tekee lapsia, kun tuntee, että olosuhteet ovat kunnossa ja sitä itse haluaa. Ulkopuolinen ei voi antaa siihen ohjeita.”
Jokin on yhteiskunnassa pahasti pielessä, jos nuoret aikuiset eivät enää halua lapsia. Kyse ei ole vain mukavuudenhalusta tai sitoutumiskammosta.
”Suomessa on kymmenen vuotta toitotettu, että tämä on huono maa. Voi olla, että joku on alkanut uskoa sitä. Se vaivaa minua. Itsensä haukkuminen voisi pikkuhiljaa loppua!”
Risto Murto muistuttaa, että suomalaisia ei kannata syyllistää.
”Emme ole yksin tämän ongelman kanssa. Suomi seuraa kehityksessä monia muita länsimaita. Tosin muihin Pohjoismaihin verrattuna syntyvyyslukemamme ovat alhaisemmat, mikä herättää kysymään, miksi näin?”
Erityisen paljon lapsia Suomeen syntyi sotien jälkeen, kun maata rakennettiin uudestaan. Sellaiseen aikaan ei ole enää paluuta. ”Isot perheet ovat olleet tyypillisiä Suomessa vain silloin, kun elintaso oli noussut, lapsikuolleisuus laskenut eikä luotettavia ja halpoja perhesuunnittelun välineitä vielä ollut käytössä.”
Jos syyllisiä haetaan, Murto osoittaa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja työelämää. Korkeasti koulutettujen naisten työllisyys on Pohjoismaissa parhaalla tasolla. Seuraavaksi katse menee työelämän joustoihin.
”Työuran joustot naisten ja miesten välillä pitäisi saada tasapuolisemmaksi. Järjestelmän pitäisi hyväksyä, että tietyssä vaiheessa uraa ihminen on hetken poissa.”
Jonkun pitää sanoa, että nyt on syytä olla suomalaisesta yhteiskunnasta huolissaan. Sen roolin Murto haluaa ottaa. Jos jotain yhtälössä ei saada muutettua, nykyinen eläkejärjestelmä ei ole kestävällä pohjalla. Tarvitaan lisää maksajia.
”Tämän päivän vauvat ovat työikäisiä 20 vuoden päästä. Maksajia on silloin entistä vähemmän. Eläkejärjestelmän kannalta on onni, että siihen on aikaa valmistautua. Ehditään muuttamaan järjestelmää. Sopeuttaa.”
”Ainut ikäryhmä, joka kasvaa, on eläkeläiset. Se on muutos, joka tulee vaikuttamaan yhteiskuntaamme enemmän kuin esimerkiksi ennustetut teknologiset muutokset. Ikääntyminen vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnan riskinottohalukkuuteen.”
Samaan aikaan Suomi jakautuu kahtia. Kun syrjäseuduilla väestörakenne ikääntyy, pääkaupunkiseudulla ja muutamissa kasvukeskittymissä työikäisiä riittää.
”Kasvu tulee perustumaan näillä näkymin vain nettomaahanmuuton kasvuun. Olen nähnyt väestöennusteita, joissa vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudulla tulee nousemaan varsin nopeasti 25 prosenttiin.”
”Sekä syntyvyys että maahanmuutto ovat yhteiskunnan vaikeimpia kysymyksiä. Voi olla, että niistä kahdesta maahanmuutto on kuitenkin helpompi.”
Työperäinen maahanmuutto on kuuma peruna, jonka ympärillä riittää mielipiteitä. Murto odottaa, että Suomi seuraa muita länsimaita siinä, että maahanmuuttajien osuus työvoimasta kasvaa. Näin tapahtuu etenkin pääkaupunkiseudulla.
”Meillä eivät pääkaupunkiseudulla bussit kulje eikä terveydenhuoltoon riitä auttavia käsiä ilman maahanmuuttoa.”
Suomi ei ole helppo maa korkeasti koulutetuille tulla. Esimerkiksi Suomeen saapuvista maisteriopiskelijoista vain harva vaivautuu opiskelemaan suomen kieltä.
”Syynä siihen ovat tosiasiat. Työllistymien omalle alalle Suomessa on vaikeaa. Jos ennuste on, että työlupaa ja työpaikkaa ei heru, miksi joku vaivautuisi opettelemaan kieltä, jota ei voi käyttää tulevaisuudessa?”
Sen sijaan raskaissa ammateissa heikommallakin kielitaidolla pärjää. Monissa länsimaissa alkaa olla ammattikuntia, joiden tehtäviä kantaväestö ei hoida.
”Se liittyy elintason nousuun. Maahanmuuttajien kannalta tietyt raskaat ammatit ovat tapa päästä yhteiskuntaan sisään. Kun ei vaadita niin syvällistä kielen osaamista, työllistyy helpommin ja saa jalansijan yhteiskuntaan.”
Ja kun maahanmuuttajaperhe kotoutuu, toinen sukupolvi kouluttautuu ja etenee harppauksin.
”Vanhemmat haluavat tarjota paremmat mahdollisuudet lapsilleen. Siitä ikiaikaisesta halusta on kyse.”
Koulutus on avainasemassa tulevaisuudessa.
”Maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen ryhmä. He tulevat mitä erilaisimmista syistä ja mitä erilaisimmista olosuhteista. Ne pitää ottaa huomioon.”
Murto vertaa Suomea Ruotsiin, missä maahanmuutto-ongelmat ovat kasvaneet. Hänen mielestään yksi tärkeä erottava tekijä maiden välillä on koulutusjärjestelmä. Kun Ruotsissa kantaväestö laittaa lapsensa yksityiskouluihin, Suomessa kaikki pysyvät edelleen yhteiskunnan tarjoamissa kouluissa.
”Ruotsissa karkea virhe on ollut päästää markkinavoimat koulutusjärjestelmään. Koulutusjärjestelmä on vähintäänkin jakaantunut kahtia. En ymmärrä, miten Ruotsin yhteiskunta kestää sen, että merkittävä osa uusista ruotsalaisista saa puutteellisen koulutuksen?”
”Meillä on syvällä kulttuurissa, että kaikille annetaan mahdollisuus. Olemme tässä suhteessa tehneet jotain oikein. Ja se näkyy. Tulevaisuudessa tarvitsemme jokaisen yhteiskunnan jäsenen työpanoksen. Siinä tilanteessa olemme vahvoja, kun mahdollisimman monella on hyvä peruskoulutus.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
