Elinkeinoministeri Lintilä: ”Kuntien tulisi asettaa omistamiensa energiayhtiöiden tuottotavoitteet vastuullisesti”
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan valtion laina- ja takausohjelman tarkoituksena on varmistaa, että keskeisten sähköyhtiöiden maksuvalmius ja toimintakyky voidaan turvata kaikissa tilanteissa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan sähkön vähittäismarkkinoiden hintakatto tai -sääntely johtaisi siihen, että vähittäismyynti olisi tappiollista ja yrityksiä voisi mennä konkurssiin. Kuva: Roni RekomaaSanna Marinin (sd.) hallitus esitti tiistaina 5.9. kolmannessa lisätalousarvioehdotuksessa enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan valtion laina- ja takausohjelman tarkoituksena on varmistaa, että keskeisten sähköyhtiöiden maksuvalmius ja toimintakyky voidaan turvata kaikissa tilanteissa.
”Myös silloin kun rahoitus- ja vakuusjärjestelyitä ei ole saatavissa markkinoilta. Valtion ohjelmassa kyse on siis viimesijaisesta rahoitusvaihtoehdosta yhtiöille, joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Siksi lainaohjelman ehdot ovat tiukat”, Lintilä kommentoi MT:lle.
Lintilä vetoaa Suomen kuntiin, jotta ne kiinnittäisivät nyt huomiota omistamiensa energiayhtiöiden tuottotavoitteisiin.
”Kuntien tulisi asettaa omistamiensa energiayhtiöiden tuottotavoitteet vastuullisesti. Vaikuttaa siltä, että näin onkin jo alettu toimia – hyvä niin. Esimerkillistä”, Lintilä sanoo.
Elinkeinoministerin mukaan pääosa sähkökaupasta perustuu jo aiemmin johdannaissopimuksilla tehtyihin huomattavasti alhaisempiin sopimuksiin.
”Vain osa sähkökaupasta perustuu nykyisiin korkeisiin spot-hintoihin.”
MT kysyi elinkeinoministeri Lintilältä, onko olemassa mekanismeja rajoittaa sähköyhtiöiden mahdollisesti valtavan suuria hinnankorotuksia, sekä pitäisikö niitä rajoittaa?
”Laina- tai takausohjelma koskee sähköntuottajien sähkön johdannaiskaupan vakuusvaatimusten kattamista. Se ei koske sähkön vähittäismyyjiä. Vakuusvaatimukset ovat johtaneet kuitenkin sähköjohdannaisten tarjonnan vähenemiseen ja hintojen nousuun”, Lintilä vastaa.
Tämä on ministerin mukaan vaikeuttanut sähkön vähittäismyyjien hintasuojausta.
”Monet vähittäismyyjät ovat luopuneet muista kuin pörssisidonnaisten sopimusten tarjoamisista. Vähittäismarkkinoiden hintakatto tai -sääntely johtaisi siihen, että vähittäismyynti olisi tappiollista ja yrityksiä voisi mennä konkurssiin. Tällöin myös näiden yhtiöiden nykyisin edullisilla kiinteähintaisilla sähkösopimuksilla sähköä ostavat yhtiöt joutuisivat etsimään uuden myyjän korkeammalla hinnalla.”
Onko täysin laillista, jos energiayhtiö nostaa hintoja yksipuolisella ilmoituksella esimerkiksi kymmenkertaiseksi?
”Kiinteähintaisia määräaikaisia sopimuksia ei voi muuttaa kesken sopimuskauden. Sopimuksen päättyessä tarjotun uuden sopimuksen hinta on luonnollisesti huomattavasti korkeampi kuin pari vuotta sitten tehdyn sopimuksen. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten korotukset ovat olleet maltillisimpia, mutta niissäkin heijastuu nykyinen hintataso ja suojauksen kustannukset.”
Aiheesta lisää:
Valtio rahoittaa energiayhtiöitä enimmillään 10 miljardin laina- ja takauspaketilla
MTK:n laskelma: Pelkkä sähkölasku voi kasvaa tilatasolla kymmenillätuhansilla euroilla ensi vuonna
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
