Hallitus haluaa puolittaa toimeentulotuensaajien määrän – asiantuntija arvioi, kuinka järkevää se on

Hallitus aikoo toteuttaa toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, ja sen on tarkoitus valmistua puoliväliriiheen mennessä. LEHTIKUVA.  Kuva: Emmi Kohonen

Hallituksen tavoittelema toimeentulotuensaajien määrän puolittaminen on teknisesti mahdollista, mutta toinen kysymys on, kuinka järkevää se on. Näin sanoo Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari STT:lle.

”Jos se on periaatteellisesti tärkeä ja jos ei katsota tuottavuutta, niin saattaa onnistua, mutta jos sillä haetaan palkkaa vastaavaa korkeampaa tuottavuutta, se on haastava juttu”, Saari sanoo.

Saaren mukaan määrän puolittamisessa olennaista on, miten viimesijainen turva, aktivointi ja sanktiot sekä työllistyminen sovitetaan yhteen. Olennaista on Saaren mukaan myös se, miten rajataan se ryhmä, joka toimeentulotuen piiristä halutaan pois.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että toimeentulotukea tarvitsevien määrä puolitetaan. Julkistaloutta tämä vahvistaisi hallituksen mukaan 100 miljoonalla eurolla.

Hallitus aikoo toteuttaa toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, ja sen on tarkoitus valmistua puoliväliriiheen mennessä. Uudistuksen tiellä on kuitenkin vielä monta mutkaa.

Hallitus on lisäämässä toimeentulotuen velvoittavuutta. Hallitusohjelman mukaan työkykyistä toimeentulotuen hakijaa voidaan velvoittaa työskentelemään julkisorganisaation osoittamissa työtehtävissä tuen saannin ehtona, jos työtehtäviä ja palveluita on saatavilla.

Lisäksi nuoren alle 30-vuotiaan ammatillista tutkintoa vailla olevan hakijan on hakeuduttava opiskelemaan ja vastaanotettava tarjottu opiskelupaikka tuen saannin ehtona. Hallitus lisäksi selvittää mahdollisuutta evätä toimeentulotuki hakijalta, joka on kieltäytynyt tarjotusta työstä, koulutuksesta, palvelusta tai velvoitteesta.

Toimeentulotuen epäämiseen voi liittyä perustuslaillisia ongelmia, sillä Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Vastikkeellistaminen itsessään ei kuitenkaan Saaren mukaan ole välttämättä ongelma.

”Mutta meillä ei ole tästä kattavaa perustuslaillista punnintaa, koska tällaista viimesijainen etuuden ehdollistamista ja merkittävää tai täysimääräistä epäämistä ei ole nykyisen perustuslain olemassaolon aikana tehty”, Saari muistuttaa.

Jo nyt toimeentulotukea voidaan alentaa 40 prosenttia, jos henkilö kieltäytyy toistuvasti töistä.

Velvoite työskennellä julkisorganisaation osoittamissa tehtävissä tuo haastetta myös siksi, että toimeentulotukea hakevilla ei ole välttämättä tarvittavaa koulutusta tai kokemusta.

”Suomessa tehdään paljon töitä palvelualoilla, ja hyvinvointialoilla julkisella sektorilla on erilaisia pätevyysvaatimuksia. Lisäksi julkinen sektori on usein ulkoistanut tukipalvelut yksityisille yrityksille, joita tuskin voi velvoittaa työllistämistalkoisiin. Usein myös vaaditaan tietotekniikkataitoja tai erilaista mekaanista osaamista. Kaikkineen markkina on aika pieni tällaisille toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille, joilla on heikko koulutus tai he ovat esimerkiksi osatyökykykyisiä”, Saari sanoo.

Yksi iso kysymys liittyy myös siihen, ketkä toimeentulotuen saajista halutaan pois toimeentulotuen piiristä. Toimeentulotuen saajia on monenlaisia ja he ovat toimeentuloturvan piirissä erilaisia aikoja.

Ensinnäkin suuri osa toimeentulotuensaajista saa toimeentulotukea täydentävänä etuna eivät täysimääräisesti.

”Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että asumisen kustannuksia jää asumistuen jälkeen katettavaksi tai työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen tai sairausvakuutuksen peruspäivärahan tuki ei ole riittävää”, Saari sanoo.

Osa taas on toimeentulotuen piirissä vain hetken aikaa esimerkiksi ennen opiskelupaikan saamista tai muuttaessaan uudelle paikkakunnalle.

Sitten ovat he, jotka saavat toimeentulotukea pitkäaikaisesti tai ovat työkyvyttömiä.

Saari sanoo, että toimeentulotuella on osittain tai määräaikaisesti työkyvyttömiä henkilöitä, jonkin verran työkyvyttömyyseläkepäätöstä sairausvakuutuspäivärahalla odottavia ja reilut viisituhatta työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa.

Toimeentulotuelta ei kuitenkaan välttämättä pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, jos tosiasiallinen työkyvyttömyys johtuu esimerkiksi suhteellisen lievästä ahdistuksesta tai masennuksesta, autismikirjon piirteestä, päihdeongelmasta tai muusta addiktiosta, jotka kuitenkin rajoittavat työllistymistä merkittävästi.

Lisäksi osa toimeentulotuensaajista on tosiasiallisesti työkyvyttömiä suhteessa työnantajien asettamiin vaatimuksiin.

Osa toimeentulotuen pitkäaikaissaajista poistuu toimeentuloturvan piiristä ainoastaan eläkkeen tai kuoleman vuoksi. Lyhytaikaisten ja hyvin pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien väliin jää Saaren mukaan vain kohtuullisen pieni määrä väkeä.

– Miten tähän porukkaan sitten saataisiin nykyistä enemmän otetta? Heihin kohdistuu jo tällä hetkellä sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja erilaista työkokeilua, mutta jotta he saadaan työmarkkinoille täysipäiväiseen työhön, se vaatii kohtuullisen intensiivisiä ja pitkäaikaisia toimenpiteitä.

Saari sanoo, että polku toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuudesta työmarkkinoille on pitkä ja monipolvinen.

Lisäksi hallitus suunnittelee korvaavansa toimeentulotuen ja työmarkkinatuen maahanmuuttajille kotoutumistuella, johon sisällytetään kannustin ja velvoite kotoutumiseen.

Saari sanoo, että hänelle on epäselvää, onko maahanmuuttajien toimeentulotukeen suunnitellut toimet perustuslain mukaisia.

”Luultavasti muillekin on epäselvää, missä määrin tällainen profilointi on perustuslain mukaista ja miten otetaan huomioon esimerkiksi Suomen kansalaisen ja maahanmuuttajan muodostavat perheet, onhan toimeentulotuki kotitalouskohtainen etuus.”

Jo aiemmin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on asiatuntijalausunnossaan todennut, että etuuksia ei voi rajata kansalaisuuden perusteella. Saaren mukaan Tanskassa asia on ratkaistu esimerkiksi erilaisilla kielikriteereillä.

Saari pohtii, että jos tämän tyyppinen profilointi tulee Suomeen, voiko samanlaisia ehtoja laittaa myös työmarkkinatukeen tai kotihoidontukeen.