Paniikkihäiriö pakottaa käsittelemään asioita
Yrittäjä Marja-Liisa Jäntille juhlat ovat kauhun paikka. Hän löytää paniikkikohtausten taustalta monia syitä.
Paniikkikohtaus ajaa toisinaan Marja-Liisa Jäntin ulos hengittelemään ja rauhoittumaan. Moni tuttu on ihmetellyt, miten niin sosiaalinen ihminen voi kärsiä paniikkihäiriöstä. Kuva: Markku VuorikariTURENKI (MT)
Ravintoloitsija Marja-Liisa Jäntti seisoo pakkasessa ilman takkia, kasvot suunnattuina synkkään kuusikkoon. Kuin salaman iskusta paniikki nostaa päätään ja itku purskahtaa ulos. Täytyy keskittyä hengittämään.
Tuttu tilanne laukaisee paniikkikohtauksen, vaikka tarkoitus oli vain näyttää kuvaajalle, miten rauhoittuminen yleensä onnistuu pakokauhun iskiessä.
Ensimmäisen paniikkikohtauksensa Jäntti sai yrittäjäporukan juhlissa.
”Se oli sellainen pingviinitilanne, eli seisoskelimme salissa odottelemassa, että tilaisuus alkaa.”
Yhtäkkiä Jäntistä tuntui, että seinät kaatuvat päälle. Hengittäminen kävi raskaaksi ja kyyneleet puskivat pintaan. Kauheinta oli, kun ei tiennyt mitä tapahtuu, eikä kukaan muukaan ymmärtänyt tilannetta.
”Teki mieli painua maan alle.”
Useamman paniikkikohtauksen selätettyään Jäntti tietää, että ulos meneminen auttaa.
”Täytyy tehdä nopeasti jotain muuta. Auttaa, kun pääsee liikkeelle.”
Kohtauksen jälkeen olo on hutera useamman tunnin ajan. Rentoutumiseen saattaa auttaa tujaus konjakkia.
Myönteistä ajattelua voi opetella
Tyypillisesti paniikkikohtaus saa välttelemään tilanteita, joissa pakokauhu on iskenyt. Siten muodostuu paniikkihäiriön noidankehä. Myös Jäntti on joutunut perumaan juhlia viime tingassa.
Hän on alkanut panikoida vasta vanhemmalla iällä. Silti syitä löytyy lapsuudesta asti.
”Äiti opetti, että juhlissa pitää olla hiljaa ja istua nurkassa. Asioita on jäänyt prosessoimatta myös edellisessä työpaikassa, ja nyt ne kaatuvat niskaan.”
Jäntti arvelee, että myös yrittäjyyden tuomalla stressillä on osuutensa asiassa. Lisäksi paniikkialttius pahenee kaamosaikaan.
Ravintoloitsija on kertonut paniikkihäiriöstään julkisesti Facebookissa. Kun asiaa ei salaile, paine kohtausten kehittymiselle vähenee. Jäntti ymmärtää pelänneensä kasvojensa menettämistä aivan turhaan.
Tärkeää oli myös saada vaivalle diagnoosi. ”Nyt sen kanssa voi elää.”
Jäntti on työstänyt paniikkikohtauksiaan NLP-tekniikalla eli neurolingvistisellä prosessoinnilla. Menetelmä auttaa ajattelemaan myönteisesti ja pyristelemään irti rajoittavista uskomuksista.
Moni kokee yksittäisen kohtauksen
Paniikkihäiriöstä kärsii arviolta kolme prosenttia aikuisista. Taustalla vaikuttavat perintötekijät, stressi ja traumat.
Yksittäisen kohtauksen kokee joka kolmas ihminen jossain elämänsä vaiheessa.
Tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilu tai kuumat aallot. Tuntemuksia seuraa usein kuoleman tai sekoamisen pelko.
Tyypillisiä hoitovaihtoehtoja ovat psyko- ja käyttäytymisterapia sekä masennuslääkkeet. Moni saa apua rentoutusharjoituksista ja liikunnasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
