Ruotsinkieliset kokevat kielisyrjinnän lisääntyneen
Suomenkieliset ovat ruotsinkielisiä tyytymättömämpiä kieliryhmien välisiin suhteisiin kotikunnassaan.
Åbo Akademin ja oikeusministeriön tutkimuksessa melkein 45 prosenttia ruotsinkielisistä vastaajista koki joutuneensa häirityksi tai syrjityksi kielensä vuoksi. Kuva: LEHTIKUVA / ANNA-KRISTIINA ÖRTENGRENSuuri osa kaksikielisissä kunnissa asuvista ruotsinkielisistä kokee joutuneensa häirinnän tai syrjinnän kohteeksi kielensä vuoksi.
Tämä selviää oikeusministeriön ja Åbo Akademin Kielibarometristä.
Ruotsinkielisistä vastaajista lähes 45 prosenttia koki joutuneensa kielensä vuoksi häirityksi tai syrjityksi. Kaksikielisten kuntien suomenkielisistä asukkaista vastaavaa kertoi kokeneensa runsas viidesosa.
Noin kaksi viidestä ruotsinkielisestä vastaajasta koki, että suhtautuminen eri kieltä puhuviin on muuttunut kielteisemmäksi. Sen sijaan suomenkielisistä vastaajista yli puolet koki yleisen suhtautumisen eri kieliä puhuviin Suomessa muuttuneen myönteisemmäksi.
Ruotsinkielisten vastaajien mielestä kunnallisia palveluja on paremmin saatavilla omalla kielellä kuin valtiollisia palveluita. Suomenkieliset taas ovat tyytyväisempiä valtiollisiin kielipalveluihin.
Ruotsinkieliset kertoivat olevansa tyytyväisimpiä verotoimistojen kielelliseen palveluun ja tyytymättömimpiä VR:n kielipalveluihin. Suomenkieliset taas olivat tyytyväisimpiä hätäkeskuksen ja tyytymättömimpiä postin ja verotoimiston kielipalveluihin.
Kielibarometri-kysely lähetettiin paikallisen kielivähemmistön edustajille kaksikielisissä kunnissa, ja siihen vastasi lähes 3 600 ihmistä. Edellisen kerran vastaava selvitys toteutettiin vuonna 2012.
Kieliryhmien välisen ilmapiirin katsottiin sekä suomen- että ruotsinkielisten keskuudessa huonontuneen selvästi vuodesta 2008. Yhä useamman kokemus kieli-ilmapiiristä on muuttunut hyvästä vaihtelevaksi, barometri kertoo. Suhteita huonoina pitävien osuus on barometrin mukaan kuitenkin yhä hyvin pieni ja se on pysynyt vakaana vuodesta 2008.
Kielibarometrin mukaan suomenkieliset olivat ruotsinkielisiä tyytymättömämpiä suomen- ja ruotsinkielisten välisiin suhteisiin kotikunnassaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
