Lukijalta: Hallituksen esitys ammattidieselin tasosta on vaatimaton

Logistiikkakustannuksista aiheutuu sahateollisuuden yrityksille merkittävä kustannuserä. Raaka-aineen, sahaamisen sivutuotteiden ja lopputuotteiden kuljetuskustannukset muodostavat kotimaassa ja viennissä noin 15 prosenttia sahayrityksen kustannuksista. Kuljetukset tapahtuvat suurimmilla ajoneuvoyhdistelmillä, joiden polttoaine tulee vielä pitkään olemaan diesel.

Tilastokeskuksen mukaan raskaiden perävaunuyhdistelmien kustannusindeksi on noussut viiden vuoden aikana noin 35 prosenttia, josta tämän vuoden Iranin sodan ja jakeluvelvoitteen noston vaikutus on noin puolet. Polttoainekustannusten indeksi on noussut tänä keväänä noin 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Dieselin hinta on Suomessa tällä hetkellä Euroopan toiseksi korkein Hollannin jälkeen. Tärkeässä kilpailijamaassa Ruotsissa diesel on 50 senttiä litralta halvempaa, sillä maa on laskenut verot EU:n minimitasolle. Ruotsin alennus 27 senttiä litralta on tosin tässä vaiheessa voimassa vain marraskuun loppuun asti.

EU:ssa on suunnitteilla uusi päästökauppajärjestelmä (ETS2), joka nostaa polttoaineen hintaa 10–20 senttiä litralta.

Lisäksi jakeluvelvoitetta eli sitä, kuinka paljon biopohjaista komponenttia dieselin seassa pitää olla, ollaan nostamassa vuosittain vuoteen 2030 asti, mikä tulee myös korottamaan dieselpolttoaineen hintaa merkittävästi.

Nyt päätettävänä olevassa ammattidiesel-järjestelmässä kaikkein raskaimmille ajoneuvoille palautettaisiin dieselin käytöstä esityksen mukaan 3,3 senttiä litralta. On hyvä, että ammattidiesel-järjestelmä otetaan käyttöön, mutta palautuksen määrä on matala.

Järjestelmä on jo käytössä 10 EU-maassa, ja niissä palautuksen taso on 4–23 senttiä litralta. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joka sijaitsee kaukana markkinoista. Dieselpolttoaineen verotuksen raskaille ajoneuvoille pitäisi siksi olla lähellä EU:n minimitasoa.

Lähes kaikki metsäsektorin kuljetusyritysten kanssa tekemät sopimukset sisältävät polttoaineklausuulin, joka korottaa kuljetushintoja automaattisesti polttoaineen kallistuessa. Globaaleilla sahatavaramarkkinoilla tällaisten kustannusten siirtäminen lopputuotteiden hintoihin ei onnistu täysimääräisesti.

Sahateollisuuden tuotannosta noin 80 prosenttia viedään yli 70 maahan, ja Suomi sijaitsee kaukana keskeisistä markkinoista. Näin ollen polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa suoraan negatiivisesti kansainväliseen kilpailukykyyn. Palautuksen määrää tulisikin nostaa verrattuna tasoon, joka oli esillä lausuntokierroksella.

Kari Perttilä

toimialapäällikkö

Sahateollisuus ry