Omenan ja marjojen tuholaiset tarkkailuun Ajankohtaista

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 19.5. Jokioisilla 66 päiväastetta. Tasan vuotta aikaisemmin lämpösumma Jokioisilla oli 101 päiväastetta. Lämpösumman perusteella kasvukausi on 4 päivää jäljessä viime vuoteen verrattuna.

Kukkaruusukkeista tarkkaillaan ennen kukinnan alkua omenakemppejä, lehtikirvoja ja kukintoja vioittavia kääriäistoukkia.

Haavinäytteillä selviää myös omenanlehtikempin, omenankukkakärsäkkään, omena- ja luumuleikkurien, hallamittarin ja muiden perhostoukkien runsaus. Ruiskutukset tehdään tarvittaessa ennen kukinnan alkua.

Lustokuoriaisten parveilu on käynnissä.

Vattukärsäkkään tarkkailu karistusvatinäytteen avulla on ajankohtaista kukintovarsien tullessa esiin.

Lämpimällä säällä tarkkailu on päivittäistä. Vattukärsäkkään torjuntaruiskutus tehdään, kun ensimmäiset vioitukset, katkotut nuput ilmaantuvat.

Jos alueella esiintyy kestävyyttä tavanomaisesti käytetyille valmisteille, voi kokeilla ruiskutusta tau-fluvalinaatilla.

Myös nälvikkäiden esiintymistä tarkkaillaan, ja tarvittaessa torjunta tehdään ennen muninnan alkua. Mansikkapunkit ovat aloittamassa munintaa myös avomaalla.

Jos vioituksia esiintyi viime kesänä, lohkolle voi levittää petopunkkeja jo ennen kukinnan alkua. Samalla torjutaan myös vihannespunkkeja. Kemiallisen tuholaistorjunnan varoajat on otettava huomioon. Myös petopunkkien levityksen jälkeen tehdyt ruiskutukset haittaavat petopunkkeja.

Vadelman kukkanuppujen tullessa esiin asennetaan vattukuoriaisten tarkkailupyydyksiä kasvustoon. Pyydyksissä voi käyttää myös houkuteainetta. Pyyntisaaliin lisäksi tarkkaillaan ensimmäisiä vioituksia kukkanupuissa.

Herukoiden kukinnan aikana tarkkaillaan lehtikirvojen aiheuttamia oireita, sykeröityviä versojen kärkiä ja punertuvia lehtikupruja.

Leppäpirkkoja ja harsokorentoja esiintyy nyt kohtalaisen runsaasti, joten torjuntaan ei useinkaan ole tarvetta.

Tarkkailun yhteydessä poistetaan ja hävitetään herukkalasisiiven vioittamia kuihtuvia oksia ja havainnoidaan villa- ja nappikilpikkäiden esiintymistä oksilla. Mahdollinen torjunta tehdään kukinnan jälkeen.

Syysruis on 2-solmuasteella. Jos ruiskasvustot ovat tiheitä ja reheviä, tarvitaan laontorjuntaan mepikvatti-, trineksapakki-etyyli- tai etefoni-valmisteita.

Etefonin käyttö suhteutetaan jo käytetyn klormekvatin käyttöaikaan ja määrään. Klormekvattikloridilla ei ruista saa enää käsitellä.

Syysvehnän jo talvehtineilla alalehdillä esiintyy monin paikoin harmaalaikkua. Harmahtavat laikut ovat melko laajoja, ja niissä on erotettavissa pieniä mustia pistemäisiä kuromapulloja.

Harmaalaikun oireet ovat edenneet viileässä säässä toistaiseksi hitaasti, mutta kostea sää on edesauttanut uusien infektioiden alkua. Oireiden muodostumiseen voi kulua infektion alusta kaksi viikkoa.

Sään lämpiäminen nopeuttaa oireiden muodostusta, ja tarkkailu on hyvä aloittaa. Harmaalaikun riski on suurin lohkoilla, joilla esikasvina on syysvehnä.

Runsaat sateet ja kolea sää ovat hidastaneet kevätkylvöjen edistymistä ja kasvustojen taimettumista.

Kuminakoi on lennossa Etelä-Suomessa. Toukkien tarkkailu kannattaa aloittaa lämpösumman lähestyessä 130 päiväastetta.

Kevään ensimmäinen kaalikoihavainto on tehty Jokioisilla viikonlopun yli olleista kelta-ansoista.

Paikallinen tilanne syysöljykasveilla kannattaa tarkistaa, mutta aikuisten kaalikoiden torjunta ei kannata, vaan mahdollinen torjunta on ajankohtaista vasta, kun toukkia löytyy.

Ensimmäiset rapsikuoriaiset ovat jo liikkeellä, joten syysöljykasvien kuoriaistarkkailu on myös ajankohtaista.

Kirppatilanteen tarkkailu on tarpeen heti kevätöljykasvien taimettuessa, sillä tilanne voi muuttua nopeasti sään lämmetessä.

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjunta metatsaklorilla on mahdollista noin kolme päivää kylvön jälkeen niin kauan, kun viljelykasvit eivät ole taimettuneet.

Käsittelyä voi tehostaa myöhemmin viljelykasvin taimetuttua, rikkakasvien ollessa korkeintaan nelilehtisiä. Klopyralidin ja pikloraamin seosta käytetään rypsin ollessa korkeintaan nelilehtiasteella.

Härkäpavun rikkakasvien torjunta tehdään ennen pavun taimettumista aklofeeni- tai metatsaklori-valmisteilla, pellon rikkakasvihistoria vaikuttaa valmisteen valintaan.

Härkäpavun taimettumisen jälkeen voi käyttää bentatsonia. Herneen rikkakasvien torjunnan voi tehdä viljelykasvin taimettumisen jälkeen.

LUONNONVARAKESKUS

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF