HKScan pyristelee ylös synkeästä suosta ostamalla osakeannilla lisäaikaa
Toimitusjohtaja Tero Hemmilä uskoo broilerin nostavan yhtiön kasvuun, kunhan kannattavuuskriisistä selvitään.
HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä arvioi Kiinan sikaruttotilanteen tuovan positiivista virettä maailman lihamarkkinoille. Kuva: Jarkko SirkiäHKScan hakee yhtiön pelastamiseksi 60 miljoonaa euroa lisäpääomaa suunnatulla osakeannilla, jonka vuoksi tänään keskiviikkona on kutsuttu koolle ylimääräinen yhtiökokous.
Yhtiö tarvitsee kipeästi lisärahaa pääomarakenteen turvaamiseksi, etteivät pankit ruuvaa lainaehtoja kestämättömän tiukalle. Taakkana ovat kahden–kolmen vuoden aikana kertyneet tappiot. Pelkästään viime vuonna yhtiö teki liiketappiota liki 50 miljoonaa euroa.
Velkaantuminen ei ole vielä aivan hälyttävissä lukemissa, mutta sen kasvu täytyy pysäyttää.
Keväällä päätettiin yli 180 toimihenkilön vähennyksestä, minkä lasketaan tuovan kymmenen miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt, mutta toimitusjohtaja Tero Hemmilän mukaan se ei riitä vielä mihinkään.
Vuoden alkuneljänneksellä liiketappio pieneni 18 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Kassavirran suunta on muuttumassa, ja Suomen siipikarjaliiketoiminnan käyttökate nousi maaliskuussa voitolle, joten pahimmasta suosta on mahdollista nousta toiminnan tehostamisen, osakeannin ja viimesyksyisen 40 miljoonan euron hybridilainan tarjoaman köyden avulla.
60 miljoonan euron osakeannista on luvattu etukäteen merkitä lähes 55 miljoonaa euroa vähintään 1,60 euron hintaan osakkeelta. Tiistaina A-osakkeen kurssi oli 1,70 eurossa.
”Kannattavuusongelma on yhtiön oma, koko liha-ala ei tee tappiota. Se kertoo, että oikeilla toimilla ja suoraviivaistamalla yhtiö nousee kannattavaksi”, alkuvuodesta norjalaisesta lannoiteyhtiö Yarasta taloon pestattu Hemmilä toteaa.
Säästöjen lisäksi kannattavuutta haetaan vahvistamalla maakohtaista tulosvastuuta. Myös eri maiden ruokatrendit otetaan markkinoilla entistä vahvemmin huomioon.
”Ruotsi on ollut yhtiön kannattavin osa, mutta sielläkin on edelleen paljon potentiaalia kehittää liiketoimintaa.”
Hemmilä luottaa erityisesti broileriin. ”Siipikarja on kasvun ykkösajuri”, hän sanoo.
HKScanilla on hyvät brändit, etenkin Kariniemen on suosittu. Tuotekehityksen ja brändien avulla aiotaan tuotteisiin tehdä ”hallittuja hinnankorotuksia”.
Myös valmiita aterioita kehitetään, ja odotettavissa on vielä muuta, mikä ei liity välttämättä lihaan lainkaan.
”Nautojen ja sikojen lihatasetta aiotaan johtaa entistä tehokkaammin. Aiemmin on keskitytty myös liikaa premium-tuotteisiin klassikkotuotteiden kustannuksella. Liha ja koko ruho täytyy jalostaa ja hyödyntää tasapainoisemmin.”
Noin puolet tappiosta on tullut Rauman uudesta broileritehtaasta, jonka ylösajo ei sujunut alkuunkaan niin kuin olisi pitänyt. Saantohävikkiä tuli paljon ja esimerkiksi pakkauspäätä jouduttiin ulkoistamaan.
”Pahimmat ongelmat ovat takana, mutta paljon on vielä tehtävää.”
Yhtiön johtoa uudistettiin reippaasti. Mukaan tuli nimenomaan lihasta tietävää porukkaa, esimerkiksi Jari Leija palasi Atriasta takaisin HKScaniin.
Sitä ennen uusittiin hallitusta, jota johtaa Arlasta tullut Reijo Kiskola. Hallituksen kokoonpano on vahvasti suurimman omistajan eli LSO osuuskunnan tahdon mukainen.
Mitä tehostaminen ja kustannuskuuri merkitsee lihantuottajalle? Maatilojen kannattavuus on kuralla sekin.
”Lihan hinta liikkuu markkinoiden mukaan”, Hemmilä toteaa.
Hänen mukaansa alkutuotannon kannattavuus on tietenkin erittäin tärkeää laadukkaan liharaaka-aineen turvaamiseksi, mutta hinta ei ole ainoa keino hoitaa asiaa. ”Esimerkiksi rehustusta voidaan parantaa, samoin genetiikkaa ja tilojen johtamista.”
HKScan julkisti viime syksynä tuotannon ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävän NextGeneration-ohjelman maatiloille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
