Maaseudulla asuva eläkeläinen joutuu hallituksen säästöjen kynsiin: eläkkeiden verot kiristyvät, polttoaineen hinta nousee, sairaalapalvelut karkaavat

Yli 23 000 euroa eläketuloa saavien verotus kiristyy. Myös varakkaimpien eläkeläisten asumistukeen tehdään leikkauksia. Kuva: Sanne Katainen

Kehysriihessä sovittujen kolmen miljardin euron lisäsopeutusten jakamisessa on pyritty osallistamaan kaikkia, toisti pääministeri Petteri Orpo (kok.) sekä ennen että jälkeen riihen.

Säästöt tuntuvatkin nyt uudella tavalla esimerkiksi eläkeläisten kukkarossa. Eläketulovähennystä kiristetään niin, että eläkkeiden verotus nousee 23 000–57 000 euroa vuodessa eläketuloa saavilla.

Etenkin maaseudulla asuviin eläkeläisiin osuvat myös polttoaineen hinnan nousu, päivystysverkon harveneminen ja mahdollisesti asumistuen lasku.

Yleisen arvonlisäkannan noustessa myös polttoaineen pumppuhinnat nousevat nykytasolta arviolta runsaat pari senttiä litralta.

Aiemmin leikkurilta säästyneestä eläkkeensaajien asumistuesta aiotaan niistää 25 miljoonaa vuodessa. Säästö kohdistetaan hallituksen mukaan varakkaimpiin tuen saajiin.

Hallitus päätti jo aiemmin, että tuen indeksiin perustuvat korotukset jäädytetään hallituskauden ajaksi. Yhteensä vuonna 2022 eläkkeensaajien asumistukea maksettiin 650 miljoonalla eurolla.

Yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoihin lopetetaan tämän vuoden lopussa. Eläkkeensaajien asumistuessa tällaista muutosta ei ole tehty, eikä sitä ilmeisesti ole tarkoitus tehdä nytkään.

Tarkat päätökset siitä, miten varallisuus määritellään ja ohjaa tuensaantia jatkossa ovat vielä tekemättä. Nykyisellään oman kodin arvoa ei lasketa mukaan tukeen vaikuttavaan varallisuuteen.

Terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan yhteensä sadalla miljoonalla eurolla. Niin ikään lääkekorvausten alkuomavastuu on määrä korottaa 50 eurosta 70 euroon.

Tämä muutos ei niinkään kurita runsaasti reseptilääkkeitä käyttäviä, sillä heillä korotettukin omavastuu todennäköisesti ylittyy selvästi.

Päätöksiä tehtiin myös sairaalaverkon tulevaisuudesta. Perusterveydenhuollon yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa vuoden 2025 loppuun mennessä.

STM:n työryhmän esittämän sairaalaverkkouudistuksen toinen, keskussairaaloiden sulkemista koskeva vaihe sen sijaan hylättiin.

Myös ympärivuorokautista leikkausvalmiutta tarjoavien sairaaloiden määrä laskee viimeistään vuoden 2026 alussa.

Hoitotakuu palautetaan aiemmalle tasolleen, eli perusterveydenhoidossa kolmeen kuukauteen.

Yksittäisenä pistesäästönä myös ajokorttien ikäkausitarkastukset aiotaan lopettaa julkisessa terveydenhuollossa. Jatkossa iäkkäiden ajokortin uusijoiden on siis haettava terveystodistuksensa yksityiseltä sektorilta. Hallituksen esitystä asiasta suunnitellaan jo tälle vuodelle.