Hallitus menee ensi torstainkehysriiheen salatuin kortein
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kiisti torstaina MTV3:n haastattelussa, että hallituksessa olisi keskusteltu vakavasti ruuan arvonlisäveron nostamisesta.
Tarkkaan kuunnellen Katainen kiisti vain ”vakavat keskustelut”. Sellaisia ei hänen mukaansa ole verojen korotuksien ja menojen leikkauksien yksityiskohdista käyty.
”Olemme sopineet kumppaneiden kanssa, että pidetään kaikki tavarat pöydällä”, pääministeri lisäsi. Pöydällä olevat kortit käännetään vasta torstaina. Silloin hallitus kokoontuu asettamaan kehyksiä valtion budjetille vuoteen 2016 asti.
”Tässä taloustilanteessa ei saa olla niin pyhiä asioita, ettei niitä saisi edes mainita” RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin sanoi tiistaina Paraisilla.
Ensimmäiseksi hallituksen pitää sopia, paljonko valtion taloutta tasapainotetaan. Valtio ottaa talousarvion mukaan tänä vuonna lisää velkaa 7,4 miljardia. Velalla rahoitetaan menoista seitsemäsosa, 14 prosenttia.
Korkomenot ovat 2,2 miljardia. Korkoihin menee yli 4 000 euroa joka minuutti, tai 400 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.
Hallitusohjelmassa sovittiin 2,5 miljardin sopeutuksesta, mutta lisää tarvitaan. Arviot ovat vaihdelleet vajaasta kahdesta yli viiteen miljardiin.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on SDP:n puheenjohtajan ominaisuudessa tyrmännyt viiden miljardin talkoot. Omaa lukuaan hän ei ole kertonut.
Palkansaajajärjestö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) ja Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Laitinen (kok.) pääsivät viime viikolla lähes yhteisymmärrykseen: Lylyn mielestä 2 miljardia riittää, Laitisen mielestä 2–3 miljardia. Kumpikin haluaa, ettei taloudellisen kasvun eväitä leikata.
Ennen joulua valtiovarainministeriö arvioi tasapainotustarpeeksi 3,5–5 miljardia. Nyt ministeriö ilmoitti, ettei se julkista uutta arviota ennen kehysriihtä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan arvio on silti tehty ja päätyy 2,5–3,8 miljardiin.
Ministeriön mukaan kehysriihen päätökset vaikuttavat ennusteeseen.
Se onkin hallituksen toinen linjanveto: paljonko säästetään, paljonko lasketaan talouden kasvun lisätuottojen varaan.
Esimerkiksi MTK on toistuvasti muistuttanut, että valtion panostuksella maaseudun vihreisiin elinkeinoihin olisi mahdollista luoda 30 000 uutta työpaikkaa.
Kasvun varaan ei kuitenkaan kokonaan jättäydytä.
Hallituksen kolmas linjanveto on, paljonko säästetään ja paljonko kerätään lisää verotuloja.
SDP:lle vaikeita ovat leikkaukset, kokoomukselle verojen kiristykset. Lisäksi SDP vastustaa eläkeiän korotusta, kun taas kokoomus puhuu työurien pidentämisestä. Leikkauskeskusteluissa on mainittu myös kotihoidon tuki.
Nyt kummankin on pakko antaa vastavuoroisesti jossain periksi.
Etlan entinen toimitusjohtaja Sixten Korkman on esittänyt juustohöylää eli säästöjen keräämistä tasaisesti kaikesta.
Katainen ei juustohöylää kannata. Hänen mukaansa se on vasta viimeinen keino, jos säästökohteista ei päästä muuten sopuun.
Maa- ja metsätalousministeriön budjetti on 2,7 miljardia eli viisi prosenttia valtion menoista. Maa- ja metsätalousmenot ovat pysyneet viime vuodet käytännössä ennallaan. Sen sijaan valtion kokonaismenot ovat kasvaneet viidessä vuodessa 30 prosenttia.
Urpilaisen mukaan taakanjaossa on tärkeää noudattaa periaatetta jokaiselta jotakin, voimiensa mukaan.
Verotuksessa SDP:lle hankalaa on ruuan ja muunkin kulutuksen verottaminen.
Kokoomus puolestaan vastustaa perinteisesti tuloveron nostamista; puolueen mielestä se vähentää työhön kannustamista.
Ruuan alv:n korotus 13:sta 17 prosenttiin toisi valtion kassaan lähes 500 miljoonaa.
Urpilainen on esittänyt solidaarisuusveroa eli väliaikaista korotusta yli 100 000 euron vuositulon verotukseen.
Kokoomus ei ole sitä tyrmännyt.
”Tasapainottamisen taakan on kohdistuttava maksukyvyn mukaan”, Katainen sanoi Vero2012-tapahtumassa keskiviikkona.
Pöydällä ovat myös kaikki muut verot, muun muassa pääomavero, ja lisäksi erilaiset verovähennykset. Kulutusverotuksessa esillä lienee myös, miten sen voisi kohdistaa enemmän tuontiin kuin kotimaiseen tuotantoon.
Valtiovarainministeriön sivuilla on menossa kysely sokeriverosta eräänlaisena haittaverona.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
