Visegrad-maat vetoavat EU-komissiota säilyttämään ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet

Maailmalla käytetyimpien biopolttoaineiden, kuten etanolin ja biodieselin, raaka-aineita ovat sokeriruoko, maissi, soija, auringonkukansiemenet, puuhake, selluloosa ja öljypalmu. Kuva: Markku Vuorikari

Kasvipohjaisten biopolttoaineiden osuus EU:n uusiutuvista energialähteistä vuodesta 2020 eteenpäin olisi säilytettävä ja määrää mahdollisesti jopa lisättävä, Visegrad-maat sekä Bulgaria ja Romania ovat ilmoittaneet kannanotossaan.

Maat lähettivät yhteisen kirjeen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden käytön turvaamiseksi kaikille EU:n edustustoille. Siitä keskustellaan jäsenmaiden maatalous- ja kalatalousneuvostossa tänään maanantaina.

Visegrad-maihin kuuluvat Unkari, Puola, Tsekki ja Slovakia.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti lokakuussa, että ruuaksi kelpaavista raaka-aineista energianlähteinä tulisi hankkiutua eroon.

Valiokunnan mukaan kasvipohjaisten biopolttoaineiden tukemisen tulisi päättyä vuoteen 2030 mennessä. Palmuöljystä valmistettavien biopolttoaineiden laskeminen päästöttömiksi tulisi lopettaa jo vuodesta 2021 eteenpäin. Tarkoitus on siirtyä toisen sukupolven biopolttoaineisiin eli yhdyskuntajätteistä tai teollisuuden prosessitähteistä jalostettuihin polttoaineisiin.

Ympäristövaliokunta pudotti myös sellunkeitosta syntyvän mäntyöljyn pois tuettavien toisen sukupolven polttoaineiden listalta.

Uusi uusiutuvan energian direktiivi on nyt parlamentin käsittelyssä. Komission esityksessä ruokapohjaisten polttoaineiden maksimimäärä liikenteen energiankulutuksesta laskisi 3,8 prosenttiin vuoden 2020 jälkeen.

Nykyisessä direktiivissä seitsemän prosenttia liikenteen koko energiankulutuksesta saa tuottaa viljelyskasvipohjaisilla tuotteilla. Loput tehdään toisen sukupolven tuotteista.