vierasyliö Energiankulutuksen seuranta tuo säästöä lypsykarjatilalle
Oletko huolissasi ympäristöstä ja kukkaron sisältöä syövästä energian hinnasta?
Suomessa tilojen energiansäästöjä pyritään edistämään vapaaehtoisen energiaohjelman avulla. Sen avulla tilat saavat työkaluja säästökohteiden löytämiseen. Tilat ovat kuitenkin liittyneet ohjelmaan nihkeästi, sillä noin 60 000 tilasta ohjelmaan on liittynyt 380, joista lypsykarjatiloja 130.
Energiankäyttöä on helpompi tehostaa, kun tiedetään miten paljon ja mihin energiaa kuluu.
Esimerkiksi seuratessamme auton kulutusmittaria, ei ole sama kuluuko polttoainetta 5 vai 10 litraa sadalla kilometrillä. On selvää, että viimeistään kulutuksen kasvaessa ajotapaan aletaan kiinnittää huomiota.
Usein ajatellaan, että energiansäästöjä saadaan aikaan vain investoimalla energiatehokkaisiin laitteisiin. Alkuun voi kuitenkin päästä jo muuttamalla toimintatapojaan.
Suurin osa navetan sähköstä kuluu yleensä lypsyyn ja maidonkäsittelyyn. Muu kulutuksen osuus riippuu siitä, miten ja millaisilla laitteilla navetan eri toiminnot on järjestetty. Sähkön ohella navetassa voi kulua polttoainetta rehunjakoon ja lannanpoistoon.
Suorien energiapanosten lisäksi energiaa käytetään myös epäsuorasti esimerkiksi rehuina
ja lannoitteina. Lannoitteet ovatkin viljelyn suurimpia energiapanoksia. Ostorehujen prosessointi ja kuljetukset tehtaalta kuluttavat myös energiaa, mutta ne ovat melko pieniä verrattaessa viljelyn energiapanoksiin.
Mikä lypsykarjatalouden energiankulutuksen osuus on kokonaisuutta ajatellen?
Tilastokeskuksen vuonna 2010 tekemässä kyselytutkimuksessa maa- ja puutarhatalouden suora energiankulutus oli 10,4 TWh, josta lypsykarjatalouden osuus oli vajaa kolmannes. Koko Suomen suorasta
energiankulutuksesta maa- ja puutarhatalouden osuus oli vain vajaa kolme prosenttia.
Maatalouden energiansäästöt ovat siis kokonaisuudessaan melko vähäisiä. On kuitenkin huomioitava, että osa maatalouden kuluttamasta energiasta (lannoitteiden valmistus ja kuljetukset) tilastoidaan teollisuuden ja liikenteen kulutukseksi.
Työtehoseuran vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan lypsykarjatiloilla käytettiin vuodessa sähköä keskimäärin 99 MWh/tila ja moottoripolttoaineita 123 MWh/tila. Tämä vastaa noin 22 200 litraa öljyä.
Jos laskelmassa huomioitaisiin myös epäsuorat energiapanokset, puhuttaisiin jo huomattavasti suuremmasta energiamäärästä, sillä ne kattavat yleensä yli puolet lypsykarjatilan energiankulutuksesta.
Maidontuotannon energiatehokkuutta kuvaa parhaiten käytetyn energian suhde maitokiloa kohden. Vaihtelu tilojen välillä voi olla tässä suurtakin. Vaihtelua voivat aiheuttaa erilaiset toimintatavat, laitteiden kunnossapito, navettatyyppi sekä rehu- ja laitevalinnat.
Energia-akatemia -hankkeessa mitattiin kolmen navetan sähkönkulutusta laitekohtaisesti sekä yhden navetan sähkön kokonaiskulutusta. Viimeksi mainitun navetan sähkönkulutus oli 0,08 kWh/maitokilo. Navetassa on muun muassa luonnollinen ilmanvaihto, valaistuksessa hyödynnetään luonnonvaloa ja maidon hukkalämpöä hyödynnetään pesuveden lämmityksessä.
Epäsuorat energiapanokset ovat yleensä maidontuotannon suurin energiapanos. Niiden määrää voi vähentää esimerkiksi käyttämällä lannoitteita tehokkaasti ja suosimalla viljelykierrossa typensitojakasveja. Viljankuivauksen tarpeellisuutta ja kuivurin eristämistä kannattaa myös harkita tapauskohtaisesti.
Lehmien kestävyyteen tulisi myös kiinnittää huomiota, sillä vasikan kasvatus hiehoksi aiheuttaa aina ylimääräisiä kustannuksia ja energiankulutusta.
Maidon jäähdytys ja pesuveden lämmitys kuluttavat paljon energiaa. 50 lehmän navetassa,
10 000 maitokilon keskituotoksella, hukkaantuu maidosta lämpöä noin 19 MWh vuodessa. Osa tästä voitaisiin hyödyntää pesuveden lämmityksessä.
Valaistuksessa tulisi suosia pitkäikäisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä luonnonvalon hyödyntämistä. Pieniä säästöjä saadaan myös sammuttamalla turhat valot ja käyttämällä aika- tai hämäräkytkimiä.
Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttavat ilmanvaihtojärjestelmä, puhallinten energiatehokkuus ja puhallinten puhdistaminen. Rehunjaossa kulutukseen vaikuttaa muun muassa rehunjakotapa. Sähkömoottoreiden hyötysuhde on parempi kuin polttomoottoreiden. Lisäksi rehunhakulogistiikassa kulutuseroja aiheuttaa se, haetaanko pellolta paali vai useampi kerrallaan.
Kulutuksen seuraaminen antaa viljelijälle työkalut energiankäytön tehostamiseen. Sähkön ja polttoaineen määrät voi selvittää ostolaskuista. Nykyisin useiden sähköyhtiöiden nettisivuilta voi seurata sähkönkulutustaan.
Kulutuksen jakautumisen selvittäminen on kuitenkin haastavampaa ilman erillistä mittausta. Jos tilan polttoainetankissa on mittari, voidaan tankatuista määristä pitää kirjaa.
Epäsuorien energiapanosten selvittäminen on haastavaa, koska energiankulutuksessa joudutaan pureutumaan tuotantoprosesseissa aina peltotöistä lannoitteiden valmistamiseen saakka. Energiaohjelmaan liittynyt tila voi aloittaa seurannan omavalvontasuunnitelmalla tai ulkopuolisen suunnittelijan tekemällä energiasuunnitelmalla.
Maatalouden energiankulutuksen todetaan usein olevan vain pieni osa kokonaisuutta ja energiansäästöjen merkityksettömiä. Ehkä meidän tulisikin ajatella uudella tavalla. Minkä kuvan haluamme antaa kotimaisesta maidontuotannosta? Kuka voi vaikuttaa, jos et sinä itse?
Myös viljelijä voi osallistua ilmastotalkoisiin. Energiatehokkaat ja vähäpäästöiset tuotantomenetelmät antavat kestävän pohjan tuottaa puhtaassa ympäristössä laadukasta maitoa.
MARI RAJANIEMI
Kirjoittaja on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa ja
hän työskentelee
energia-akatemia -hankkeessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
