Kansliapäällikkö: Suomellaedellytykset elää biotaloudesta
Suomalaistiloilla on hyvät mahdollisuudet pärjätä myös tulevaisuudessa, sillä Suomi on yksi biotalouden johtavista maista jo nyt, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön tehtävistä eläkkeelle helmikuussa siirtynyt Jarmo Vaittinen kertoi Agri-risteilyllä viime viikolla.
”Ruuan sekä metsästä korjattavissa olevan biomassan tuotannossa Suomi on maailman kahden suurimman joukossa. Meillä on kaikki edellytykset elää vihreästä taloudesta myös jatkossa.”
Vaittinen kantaa kuitenkin huolta EU:n maatalouspolitiikan (cap) uudistuksen vaikutuksista Suomeen. Hän pitää sitä yhtenä suurimmista epävarmuustekijöistä maataloudessa.
Uusi esitys ei muuttane Suomen cap-tukia merkittävästi, mutta kakkospilarin rahat voivat olla vaarassa. Tähän asti Suomi on hyödyntänyt kakkospilarin tukimuodot eli luonnonhaittakorvauksen, ympäristötuen sekä maaseudun kehittämisrahat lähes täysimääräisesti.
”Vanhat jäsenmaat pelkäävät menettävänsä cap-tukia ja vaativat jo nyt kakkospilarin rahojen siirtoa ykköseen, jotta siellä voidaan tasata tukia jäsenmaiden kesken nykyistä paremmin”, Vaittinen ennakoi.
”Se vaarantaisi Suomen rahoitusta ja voi olla ensimmäinen kohta, jossa me todella saamme takkiin.”
EU-parlamentti on päättämässä cap-uudistuksesta nyt ensimmäistä kertaa.
”Parlamentin uusi rooli saa epäilemään koko prosessin onnistumista. Uudistus on jo muutoinkin myöhässä, sillä emme ehdi enää saada uusia päätöksiä ja ohjeita tai viljelijöitä ja virkamiehiä koulutettua 2014 mennessä”, Vaittinen sanoi.
Vaittisen mukaan Suomi on ”mallioppilaana” saanut aikaisemmissa uudistuksissa usein sympatiaa komissiolta, mutta nyt komissio on jo siirtänyt esityksensä parlamentin käsiteltäväksi.
”On vähän kuin lottoarvontaa, mitä tästä tulee ulos.”
Myös byrokratian lisääntyminen on vaarana. Viime töikseen Vaittinen kävi vetoamassa ko-
mission maatalousosaston pääjohtajaan viranomaisvastuun selkiyttämiseksi.
Esimerkiksi jos viranomainen on mitannut lohkon, ja jos-
kus myöhemmin tehtävissä tarkistuksissa se todetaan vääräksi, vastuuta ja korvausvelvollisuutta ei hänen mukaansa saa jättää viljelijälle.
”Pääjohtaja lupasi pohtia asiaa.”
Uudenlaista epävarmuutta lietsoo viljan ja lannoitteiden hintojen yhä herkempi reagointi markkinaspekulaatioille. Sijoittajien kiinnostus ruokamarkkinoihin on pahentanut ongelmaa.
”Suuret lannoiteyhtiöt ylireagoivat ja nostavat hintoja jo etukäteen, jos markkinoilla on pienintäkin vihiä viljan hinnan noususta”, Vaittinen sanoi.
”Viljelijöiden neuvotteluvoiman lisääminen käytännössä on todella vaikeaa, jos toisella puolella on suuri kansainvälinen lannoitejätti ja toisella äärimmäisen kovat ostajat.”
Lannoitteiden huoltovarmuus on tärkeää myös Suomelle. Vaittisen mukaan ministeriössä pohditaan, voidaanko maatalouspolitiikan uudistuksessa tukea lannan kierrätystä ympäristötuella.
”Sitä yritettiin jo edellisessä uudistuksessa, mutta silloinen komissaari tyrmäsi valtion tuen.”
Suomi pitää edelleen kiinni muita maita tiukemmasta kadmiumrajasta lannoitteissa.
”Vaikka rahassa tässä saatetaan kärsiä, pitkässä juoksussa meidän pitää pystyä saamaan puhtauslisä markkinoilta. Suomi ei pärjää määräkilpailussa”, Vaittinen arvioi.
Yleisössä toivottiin jätevesien nykyistä parempaa hyödyntämistä ravinnekierron tehostamiseksi.
Kadmium estää puhdistamolietteen käytön pelloilla, mutta haitta-aineesta voitaisiin päästä eroon estämällä esimerkiksi hakelaitosten kadmiumpitoisten jätevesien ja kaupunkien hulevesien pääsyn putsarille.
Kertalevityksellä voitaisiin saada peltoon jopa kolmen vuoden fosforit. Ihmisten elimistön läpi suodattunut fosfori olisi jopa kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa kuin lannoitefosfori, Juha Kujanpää Teiskosta totesi.
Vaittinen lupasi viedä ehdotuksen ministeriössä alkavaan lanta- ja jätevesiprojektiin.
”Vielä suljettu ravinteiden kierto on pakko saada toimimaan. Kyse on kalliista jätteestä mutta arvokkaasta lannoitteesta, joka valtateiden penkassa on ihan väärässä paikassa.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
