Sijainti määrittää suuresti omakotitalojen hintoja – Espoossa talo maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin Kokemäellä
Sijainti korostuu asuntokaupoissa ja omakotitalojen hintakehityksessä. Pienetkin kunnat voivat parantaa asuntojen kysyntää kaavoituspolitiikallaan.
Omakotien lisäksi Kiviniityssä on pieniä kerrostaloja. Kuva: Päivi KarjalainenVanhojen omakotitalojen hinnat ovat jämähtäneet yli 100 000 asukkaan kaupungeissa samalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Tieto on peräisin Tilastokeskuksen julkaisemasta hintaindeksistä.
Pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa hinnat ovat laskeneet vuodesta 2010 noin seitsemän prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat hieman nousseet, mutta muualla Suomessa laskeneet.
”Suurten kaupunkien läheiset kunnat ovat pärjänneet asuntomarkkinoilla vaihtelevasti. Paljon riippuu siitä, kuinka saavutettavia ne ovat ja millaiset palvelut niissä on”, Suomen Pankin ekonomisti Olli Tuomikoski kertoo.
Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa omakotitalon keskimääräinen neliöhinta oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä 2 241 euroa. Alle 20 000 asukkaan kunnissa omakotitaloneliö maksoi tuhat euroa vähemmän. 120 neliön omakotitalon keskihinnaksi tulee siten isoissa kaupungeissa vajaat 270 000 ja pienissä kunnissa noin 150 000 euroa.
Asemakaava-alueella sijaitsevat omakotitalot olivat viime vuonna edullisimpia Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Satakunnassa, Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilasto osoittaa.
Kymenlaaksossa omakotitalo vaihtoi omistajaa keskimäärin vajaan 120 000 euron hintaan, kun kalleimmassa maakunnassa Uudellamaalla vanhasta talosta sai maksaa 280 000 euroa.
Haja-asutusalueella kauppahinta oli keskimäärin halvin Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
Tuomikosken mukaan asuntomarkkinoilla on totuttu ajattelemaan, että asuntoa myydessä ei jäädä tappiolle. Hän kuitenkin sanoo, että kotia ostettaessa on syytä ajatella muutakin. ”Jos talo ostetaan asumiseen, niin toivoisin muiden asioiden olevan jälleenmyyntiarvoa tärkeämpiä.”
Kunnittain talojen hintaerot ovat vielä huomattavampia.
Halvimmat omakotitalokaupat tehtiin asemakaava-alueella viime vuonna Lieksassa, keskimäärin reilulla 62 000 eurolla. Jämsässä talon sai asemakaava-alueelta keskimäärin vajaalla 94 000:lla ja Harjavallassa vajaalla 97 000 eurolla.
Saman kaupungin eri alueidenkin välillä on eroa, Suomen Pankin ekonomisti huomauttaa.
Kalleimpia omakotitalot olivat Espoossa, keskimäärin 508 000 euroa. Helsinki ja Kirkkonummi seurasivat kannoilla.
Haja-asutusalueelta oman talon sai hankittua edullisimmin Kokemäellä, alle 52 000 eurolla. Pääkaupunkiseudun asemakaavoitetun alueen koti maksaa siis kymmenen kertaa sen mitä haja-asutusalueella Ala-Satakunnassa.
Kuntaliiton asumisen asiantuntijan Laura Hassin mukaan korkeakoulut lisäävät alueiden vetovoimaa merkittävästi.
”Ammattikorkeakoulu on raja. Jos sellaista ei ole kaupungissa, voi olla vaikeaa houkutella muuttajia, etenkään nuoria aikuisia.”
Hassi muistuttaa, että asuntomarkkinat eivät noudata kuntarajoja. Kasvukaupunkien kehyskunnat voivat olla kaupunkeja houkuttelevampia, jos niihin on hyvät liikenneyhteydet ja yhdyskuntarakenne toimii.
”Vanhojen omakotitalojen hinnat ovat pysyneet kohtuullisen hyvin suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Euromääräisesti keskimäärin kalleimmat omakotitalot löytyivät viime vuonna Uudeltamaalta ja Turun ja Tampereen seuduilta”, yliaktuaari Elina Vuorio Tilastokeskuksesta summaa.
Halvimpia talot olivat Kymenlaaksossa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
Tarkasteluun otettiin mukaan kunnat, joissa tehtiin viime vuonna vähintään 20 kauppaa per aluetyyppi eli per asemakaava- tai haja-asutusalue.
”Sijainti on yhä määrittävämpi tekijä asuntokaupassa. Ei silti voi sanoa, että heikommin menestyvillä alueilla omakotitalojen hinnat halpenisivat merkittävästi nopeammin kuin kerrostaloasuntojen”, Pellervon taloustutkimuksen asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen arvioi.
Se, mitä nuoret aikuiset haluavat omakotitaloasumiselta, on muuttunut.
Kuntaliiton Hassi muistuttaa, että toiveet omakotiasumisen suhteen ovat aina olleet erilaisia.
”Sotien jälkeen olivat rintamamiestalot. Niitä seurasivat 1980-luvun omakotitalopellot. Nykyään nuori sukupolvi suosii tiivistä omakotitalorakentamista lähellä taajamia. Jokainen sukupolvi on halunnut tehdä omat asumisratkaisunsa.”
Pienetkin kunnat voivat vaikuttaa siihen, millaista asuntojen kysyntä niiden alueella on. Eriytyvillä asuntomarkkinoilla kunta voi edistää kilpailukykyään oikeanlaisella yhdyskuntarakentamisella ja kaavoituspäätöksillä, esimerkiksi kaavoittamalla tontteja pienemmille taloille tiiviimmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
