PÄIVÄN KYSYMYS Joko järvilohensuojelussa voidaanhuokaista?
Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen kutupesiä ja mätimunia on löytynyt keväällä helikopterin avulla soraistetusta Ala-Koitajoesta Joensuussa.
Joko nyt voidaan huokaista helpotuksesta, että järvilohikanta palautuu Saimaalle, vastaava tutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta?
Ei kokonaan voida huokaista, mutta positiivisella mielellä voidaan suhtautua tulevaisuuteen. Luonnon kiertokulun palauttaminen on iso palapeli, joka vie vuosia.
Mikä on pahin uhkaaja järvilohikannan elpymiselle?
Edelleen ihmisen kalastuskäyttäytymisellä on iso merkitys koko Vuoksen selkävesien alueella. Kudulle palaavia emokaloja on vuosittain vain 60–80. Määrä pitää saada nousemaan ainakin 300:een, jotta kanta elpyisi. Rasvaevällisiä kaloja ei olisi varaa kalastaa lainkaan.
Miten kauan menee, että järvilohesta tulee reilusti kalastettava laji Saimaalle?
Epäilen, että kanta Ala-Koitajoen olosuhteissa kasvaa koskaan niin isoksi. Kalastettavat lohet joudutaan tuottamaan viljelemällä, ja nämä rasvaevälliset 5–6 vuotta kierrollaan isoissa vesistöissä viipyvät kalat pitää jatkossakin rauhoittaa.
Paljonko poikasia nyt löydetyistä kutupesistä voi syntyä?
Parhaimmillaan ensi kesän lopussa voitaisiin sähkökalastamalla saada arvio yli 10 000 uudesta poikasesta, mutta määrä voi olla huomattavasti vähäisempikin.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
