Suomalaisen työn tuottavuus tarvitsee kasvuloikan

Metsätyö on hyvä esimerkki siitä, miten valtavan tuottavuusloikan ala on ottanut miestyöstä pitkälle automatisoituun konetyöhön. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä

Nobelisti, ekonomisti Paul Krugman on aikanaan viisaasti todennut: "Tuottavuus ei ole kaikki kaikessa, mutta pitkällä aikavälillä se on lähes kaikki kaikessa." Tähän lauseeseen kiteytyy nykyinen kansantaloutemme ja yhteiskuntamme keskeinen ongelma.

Työn tuottavuus ei ole kasvanut Suomessa viimeisen reilun vuosikymmenen aikana käytännössä lainkaan. Tämä on tärkein juurisyy nykyiseen taloutemme kriisiin ja heikentyneeseen kilpailukykyymme. Samasta syystä bruttokansantuotteemme ei ole tällä aikavälillä kasvanut, päinvastoin kuin naapurimaillamme.

Oudoksi tilanteen tekee se, että tällä samalla aikavälillä on investoitu miljardeja digitekniikkaan ja uuteen teknologiaan juuri työn tuottavuuden parantamiseksi. Investoinneilla ei siis ole saatu aikaan toivottua tulosta, vai onko tuottavuus vastaavasti laskenut joillakin aloilla ja kumonnut positiiviset vaikutukset.

Myös 1900-luvun alussa Suomi eli vastaavaa murroksen aikaa. Nuori tasavalta eli vahvaa kasvua.

Sen ajan merkkihenkilöt huolestuivat työvoiman riittävyydestä ja työn heikosta tuottavuudesta. Niinpä huhtikuussa 1924, kokoontui ”työtehoasioiden kanssa toimivia henkilöitä” koolle Helsingissä ja päätettiin perustaa Maatalouden Työtehoseura ry tehostamaan erityisesti maatalouden työtehoa uhkaavan työvoimapulan torjumiseksi. Perustava kokous pidettiin 7.4.1924.

Perustajajäsenistä mainittakoon muun muassa tehtailija K. Fazer, vuorineuvos H. von Julin, kauppaneuvos E.W. Sellgren. Myöhemmin toiminnan laajetessa nimi lyhennettiin Työtehoseura ry:ksi.

Työtehoseura ry:n toiminta-ajatuksena on ollut siitä lähtien suomalaisen työn tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä työhyvinvoinnin kehittäminen.

Maataloustyön kehittämisestä toimintaa laajennettiin metsätalouteen ja kotitalouksiin, myöhemmin eri alojen ammatilliseen koulutukseen. Työtä on tehty ”kädet savessa” eli haettu työntutkimuksella tuottavuutta parantavia uusia ratkaisuja käytännön tasolla ja kouluttamalla työntekijöille kunkin ajan uusinta teknologiaa.

Sadan vuoden historiansa aikana Työtehoseura on kouluttanut puoli miljoonaa suomalaista ja toteuttanut 10 000 suomalaisen työn kehittämisprojektia. Pääosa niistä luonnonvara-aloilla.

Tänä aikana on siirrytty hevosen reen teknologiasta, pokasahan oikeasta teroittamisesta ja ”ämmän längistä” robotiikkaan, tekoälyn hyödyntämiseen ja kestävään kehitykseen. Koko ajan tähtäimessä on ollut työn tuottavuuden kehittäminen.

Monet uudistuksista ovat olleet hyvinkin käytännönläheisiä arkityön tuottavuutta lisääviä innovaatioita, mutta jonkun on nekin pitänyt keksiä ja lanseerata laajaan käyttöön. Tuloksena on ollut jopa kymmenien prosenttien kasvu työn tuottavuuteen. Nykyisin Työtehoseuran kehittämistyö realisoituu esimerkiksi elinkeinokalastajan työn keventämisellä eksoskeletonilla, peltorobotin testaamisella tai aurinkopaneelien asentamisen kouluttamisella.

Työn tuottavuutta kehitetään tehokkaimmin konkreettisin toimin käytännön tasolla, ei vain juhlapuheissa tai luentosaleissa. Päinvastoin mitä mediassa monesti nostetaan esiin, TKI-rahoituksen määrä ei ratkaise tuottavuusongelmia, vaan sen oikea kohdentaminen ja vaikuttavuus.

2000-luvun alkuun saakka työn tuottavuus kasvoi Suomessa nopeasti.

Otetaan konkreettisena esimerkkinä metsätyö, joka vielä 1970-luvulla oli hyvin raskasta miestyötä. Kymmenet tuhannet metsurit raatoivat metsissämme paksussa lumihangessa työvälineinään raskas moottorisaha ja kirves. Työ oli fyysisesti erittäin kuluttavaa ja vaarallista. Vain hyvin harvat selvisivät terveenä vanhuuseläkkeelle. Nyt saman työn tekevät muutama tuhat harvesteria, joissa hyvin koulutetut kuljettajat parilla joystickillä tekevät tietokoneavusteisesti puutavaraa ilmastoidussa hytissä mielimusiikkiaan kuunnellen.

Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että työn tuottavuus on moninkertaistunut ja samalla työturvallisuus ja -ergonomia sekä työviihtyvyys ovat huimasti parantuneet.

Kehitys on ollut samansuuntaista monilla toimialoilla. Silti median otsikot toistavat lähes viikoittain kuinka rasittavaa ja kuormittavaa työelämä nykyisin on.

Tosiasia on, että suomalainen työelämä on kehittynyt jo pitkään hyvään suuntaan sekä työolosuhteiden että työssä viihtyvyyden kannalta.

Työn tuottavuutta pitää jatkossakin parantaa rationalisoimalla työtehtäviä, ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja yksinkertaisesti vain tekemällä työt aikaisempaa fiksummin.

Työtehoseuran historia osoittaa, että mittavia tuottavuusloikkia on pystytty toteuttamaan hyvinkin käytännönläheisillä ratkaisuilla. Edellä kuvattu esimerkki metsätyön kehittymisestä kuvaa sitä, kuinka alan määrätietoisella ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä on saavutettu huimia tuottavuusloikkia ja parannettu työturvallisuutta ja -ergonomiaa. Samalla on huolehdittu alan kilpailukyvystä ja generoitu miljardeja vientituloja sekä verotuottoja koko yhteiskunnan hyödyksi.

Työn tuottavuus on siis ”lähes kaikki kaikessa”.

Juha Ojala

toimitusjohtaja

TTS Työtehoseura