Saako pakolainen valittaa?
Toimittajalta
Mitä pitäisi ajatella turvapaikanhakijoista, jotka valittavat vastaanottokeskuksen ruuasta? Kieltämättä asiaan on helppo reagoida tunnepitoisesti:
”Eikö kelpaa? Onko lähtömaassa sittenkään kovin huono tilanne, jos on varaa väheksyä tarjottavaa ruokaa? Kiittämättömyys on maailman palkka.”
Kun vetää happea ja laittaa mietintämyssyn päähän, alkaa asiassa nähdä useampia puolia.
Miksi turvapaikanhakijat eivät saisi valittaa harmaasta riisimössöstä (kuvasta ei saanut selvää, mitä ruuan olisi pitänyt olla)? Valitammehan mekin jatkuvasti ties mistä, vaikka olemme kuulemma saaneet lottovoiton jo syntyessämme Suomeen.
Monen mielestä turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta valittaa mistään. Eihän heillä pitäisi olla myöskään kännyköitä tai trendikkäitä vaatteita, koska he ovat paenneet sodan kauhuista. Oikea pakolainen kulkee ryysyissä.
Monelta unohtuu, ettei hätä koske vain lantamajoissa asuvia. Sota voi syttyä myös vauraaseen maahan. Yhtä lailla terroristijärjestö vaanii muotitietoista, työssäkäyvää nuorta miestä.
Lähtömaassa ja matkan varrella kasaantuneet traumat alkavat purkautua, kun ihminen pääsee pitkästä aikaa asettumaan aloilleen. Ei ihme, että kiukuttaa. Harva meistä suomalaisistakaan osaa aina kanavoida pahaa oloaan kovin rakentavasti.
Toivottavasti vastaanottokeskuksissa on tarjolla kriisiapua, kuuntelevia korvia ja tukea arkeen.
Ihannetilanteessa ihmiset saisivat tehdä ruokansa itse, koska laitosruokailu nimensä mukaisesti laitostaa. Ihminen eli myös turvapaikanhakija turhautuu, jos ei ole mitään tekemistä. Jouten ollessa on aikaa ajatella ja tuntea.
Ajatusleikkinä voi miettiä, miten käyttäytyisi joukko nuoria suomalaismiehiä pakattuna parakkiin useiksi kuukausiksi ilman armeijan kuria. Veikkaan, että kaljaa kuluisi, eikä yhteenotoilta vältyttäisi.
Kuuleman mukaan Kanadaan aikoinaan pötkineet suomalaiset rähisivät ja ryyppäsivät satamissa herättäen pelkoa kantaväestössä. Samanlaista pahennusta on taidettu aiheuttaa myös Ruotsissa.
Kotimaastaan poispakotetut ovat keskimääräistä alttiimpia huonolle käytökselle. On työttömyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Sillä selittyy, miksi maahanmuuttajat syyllistyvät kantaväestöä useammin rikoksiin.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) viimevuotisen raportin mukaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien rikollisuustaso on puolitoista-kolminkertainen verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin. Raiskauksia maahanmuuttajat tekevät lähes kahdeksan kertaa enemmän. Rikokset eivät aina kohdistu kantaväestöön, vaan myös muihin maahanmuuttajiin.
Tilastot kuulostavat pahalta, mutta niihinkin on suhtauduttava ratkaisukeskeisesti. Ihan siksikin, ettei meillä ole taikasauvaa, jolla kiihtyvä pakolaisuus pysäytetään.
Jos turvapaikanhakijan ensikosketus Suomeen on huppupäisen miehen heittämä kivi, ei lähtökohta sopeutumiseen ole kummoinen. Viha synnyttää vihaa.
Optulan mukaan maahanmuuttajien kohtaama rikollisuus on useimmiten rasistista viharikollisuutta. Tutkijoiden mielestä uhrien tukipalvelujen saatavuutta ja kotouttamista tulisi kehittää. Siten katkaistaisiin vihan kierre ja annettaisiin kunnolliset eväät uuden elämän alkuun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
