Ihmiset viihtyvät hyvin maaseudulla

Monet tutkimukset ovat osoittaneet selkeästi, että suomalaisella maaseudulla on vetovoimaa asuinpaikkana. OP-Pohjolan maanantaina julkistama tutkimus vahvistaa asian.

Tutkimuksen mukaan asumiseensa tyytyväisimmät suomalaiset asuvat maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Kaikista tyytyväisimmät löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta.

Kaikista tyytymättömimpiä asumiseensa

ovat pääkaupunkiseudun kerrostaloissa ahtaasti asuvat nuoret. Asuminen koetaan etenkin pääkaupunkiseudulla lisäksi kalliiksi. Asuntojen hintaero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä kasvaa edelleen.

Tutkimustulosten ja nykyisen asuntopolitiikan välillä on ammottava kuilu. Rakentamista haja-asutusalueilla rajoitetaan ja ihmiset

halutaan siirtää kasvukeskuksiin. Keskittämistä perustellaan kustannuksilla ja tehottomuudella sekä sillä, että haja-alueelle rakentaminen on ympäristön kannalta haitallista.

Mitkään tutkimustulokset eivät tue vallalla olevaa politiikkaa. Esimeriksi Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tiiviissä asumisessa päästöt ovat suuremmat kaikilla muilla elämänalueilla paitsi yksityisautoilulla.

Tutkijoiden mukaan liikkuminen ei kuitenkaan ole keskeinen päästöjen aiheuttaja. Jos päästöihin halutaan puuttua, pitää kiinnittää huomiota energian tuotantoon, rakentamiseen ja asumiseen. Hiilijalanjälkeä kasvattaa myös kaupunkien korkeampi kulutustaso. Maaseudulla ja pikkukaupungeissa on harvemmin esimerkiksi hiilellä lämmitettäviä jalkakäytäviä.

Vastakkainasettelu eri asumismuotojen ja

-paikkojen välillä on turhaa. Kysymys on asuinpaikasta riippumatta ennen kaikkea jokaisen ihmisen omista kulutustottumuksista.

Asuinpaikasta kuitenkin riippuu paljon esimerkiksi se, millaisen lämmitysmuodon voi valita. Maaseudulla valinnanmahdollisuuksia on enemmän. Sekä lämmittäminen että rakentaminen voidaan hoitaa uusiutuvalla raaka-aineella eli puulla.

Vaikka kasvihuonepäästöjen suhteen asuinpaikalla ei olisikaan väliä, on sillä merkitystä, mitä ihmiset itse haluavat.

Suurin osa suomalaisista kannattaa asumisen vapautta eli sitä, että jokainen saa itse päättää asuinpaikastaan. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran viime vuonna julkistaman Maamerkit-tutkimuksen mukaan vain viidennes suomalaisista haluaisi rajoittaa asumista haja-asutusalueille.

Vaikka maaseudulla asuvat eläkeläiset

ovatkin keskimääräistä tyytyväisempiä

asumiseensa, vetää maaseutu puoleensa myös nuoria. Sitran tutkimuksen mukaan joka kolmas 15–24-vuotias uskoo asuvansa maalla kymmenen vuoden kuluttua.

Asutuksen keskittämistä ei voida perustella tutkimustuloksilla, vaan kysymys on mielipiteistä ja siitä, että näitä mielipiteitä käytetään ideologisina perusteluina keskittämiselle. Jokaisella on tässäkin suhteessa oikeus mielipiteeseen, mutta totuudeksi mielipiteet eivät muutu, vaikka niitä toistaisi kuinka monta kertaa.

Pääkaupunkiseudulla on kova puute asunnoista. Puute nostaa hintoja eikä tavallisella ihmisellä ole kohta varaa asua alueella.

Asuntopula pahenee erityisesti syksyisin,

koska opiskelupaikkojakin on keskitetty pääkaupunkiseudulle.

Päättäjien ja hallinnon tehtävänä on helpottaa ihmisten arkea ja luoda mahdollisuuksia eikä estää ja rajoittaa. Jos ihmiset haluavat asua maaseudulla, pitää heillä olla siihen mahdollisuus.

Avaa artikkelin PDF