Maailman viljasato paisuu

Kansainvälisen viljaneuvoston mukaan maailmassa käytetään tällä satokaudella viljaa lähes 2 000 miljardia kiloa. Varastoon jää 18 miljardia kiloa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Viljaennusteissa on ollut poikkeuksellisen valoisa vire koko kesän ja ennustelaitokset ovat yksi toisensa jälkeen korottaneet satoarvioitaan. Kansainvälinen viljaneuvosto arvioi heinäkuun lopulla maailman tämän vuoden viljasadoksi 1 959 miljardia kiloa, mikä jää enää 23 miljardia kiloa viime vuoden ennätyksestä.

Neuvosto korotti ennustetaan 10 miljardia kiloa kesäkuusta. Nousua on kaikissa viljoissa vehnästä maissiin.

Iso sato myös tarvitaan, jotta maapallon väki voidaan ruokkia. Viljaneuvosto laskee viljan kulutukseksi 1 941 miljardia kiloa, jolloin varastoon jää vielä 18 miljardia kiloa.

Yhdysvaltojen maatalousministeriön Wasde-palvelu julkaisi oman sato- ja varastoennusteen tiistaina illansuussa. Ennakkoarvio oli, että ministeriö korottaa vielä satoennusteitaan.

Etenkin maissista odotetaan historiallisen isoa satoa Yhdysvalloissa lähes ihanteellisen kasvukauden ansiosta. Keskimääräinen hehtaarisato saattaa nousta 10,5–11 tonniin hehtaarilta. Myös soija on hyötynyt keskikesän sateista.

Isoa satoa odotetaan myös Euroopassa. Ranskassa syysviljat on puitu ja kevätohratkin saatiin pois viikonloppuna. Vehnäsadosta näyttää muodostuvan odotettuakin parempi, jopa yli 38 miljardia kiloa.

Myös Ranskan maissipellot voivat hyvin muutama viikko ennen puintien käynnistymistä. Kasvustoista 84 prosenttia on hyviä tai erinomaisia. Myös Saksassa on nostettu viljaennusteista.

EU:n rapsisadosta on tulossa historian suurin, yli 23 miljardia kiloa.

Ruotsissa viralliset satoennusteet saadaan tämän viikon lopulla, mutta ennakkotietojen mukaan viljasato olisi kasvamassa 5,75 miljardiin kiloon, mikä olisi suurin sato yli vuosikymmeneen, Lantmännen-ketju arvioi Sydsvenskan-lehdelle viikonloppuna.

Ruotsin vilja-aitassa Skoonessa puinnit ovat jo yli puolenvälin. Rapsin sadot ovat olleet pettymys ja ohrassa ja vehnässä on niukasti valkuaista, mutta viljojen hehtaarisadot ovat olleet isoja.

Venäjällä puinnit ovat hyvässä vauhdissa ja sadosta näyttää muodostuvan iso, yli 100 miljardia kiloa.

Viikonloppuun mennessä oli korjattu runsas kolmannes kylvöalasta ja talteen on saatu 56 miljardia kiloa viljaa, josta vehnää 44 miljardia kiloa.

Valko-Venäjällä lähennellään ensimmäistä yli 10 miljardin kilon viljasatoa ja sodasta kärsineen Ukrainan viljasatokin lienee historian toiseksi suurin.

Kiinassa maissisato on jäämässä 200 miljardiin kiloon, kun viime vuonna sadoksi arvioitiin 203 miljardia kiloa. Jos niin käy, maissisato supistuu ensimmäisen kerran yli viiteen vuoteen.

Australiassa on odotettu pelon sekaisin tuntein El Nino -sääilmiön voimistumista, mutta toistaiseksi pelko on ollut turhaa. Sadosta näyttää muodostuvan lähes viime vuoden veroinen.

Argentiinassa kylvöt on tehty ja viljat hyvässä kasvussa. Vehnää on kylvössä viime vuotta enemmän, mikä kasvattaa satoa ja samalla vientiä Brasiliaan, mikä on pois yhdysvaltalaiselta vehnältä. Brasilia on maailman suurimpia vehnän tuojia.

Viljojen maailmanmarkkinahinnat ovat olleet laskussa toukokuusta lähtien ja alamäki on jatkunut, kun satoennusteita on nostettu. Lisäksi Krimin, Ukrainan ja Gazan kriisit ovat luoneet epävarmuutta ja painavat hintoja.

Euroopassa Pariisin hyödykepörssin vehnäfutuuri on vajonnut alle 180 euroon tonnilta ja samalla alimmilleen neljään vuoteen.

Chicagossa tilanne on samanlainen. Rehuvehnän uuden sadon noteeraus on pysytellyt toista kuukautta 150 euron tuntumassa tonnilta.

Viljapörssien elokuun alkupäivien hintataso on edellisinä vuosina näyttänyt pitkälti suuntaa koko loppukaudelle seuraavaan kevääseen saakka. Isot hintamuutokset on koettu ennen elokuun alkua.

Suomessa elokuun alun hintatarjoukset ovat 20–30 euroa alempia tonnilta kuin vuosi sitten.

Leipävehnästä maksetaan puintien kynnyksellä suunnilleen yhtä paljon kuin edellisen hintanotkahduksen aikaan 2010. Ohra on halvempaa ja ruis ja kaura puolestaan kalliimpia kuin neljä vuotta sitten.

Vuosina 2011–2013 viljojen puintien aikaiset hinnat olivat kymmeniä euroa tonnilta tämän hetken tarjouksia korkeampia.

Huipulla käytiin 2012, jolloin vehnästä maksettiin yli 200 euroa tonnilta elokuussa ja rehuohrasta ja kaurastakin lähes 200 euroa.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF