Mitä hoitajat saivat? – asiantuntija: ”Korotus ei mene kaikkien hoitajien palkkoihin yhtä suurena”

Superin Silja Paavola ja Tehyn Millariikka Rytkönen ovat taistelleet hoitajajärjestöjen johdossa hoitajille parempaa palkkaa. Kuva: Vesa Moilanen

Hoitajien työriita päättyi sopuun maanantaina 3. lokakuuta. Lopputulos on hämmentävä, sillä työnantajapuoli ja työntekijäpuoli ovat täysin eri mieltä siitä, mikä neuvottelun lopputulos oli.

Hoitajaliittojen mukaan hoitajat saivat isot palkankorotukset. Muu kunta-ala sopi kesällä palkkaohjelmasta, jossa yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia tulee viidessä vuodessa yhteensä keskimäärin viiden prosentin edestä. Hoitajaliitot sanovat saaneensa kuusi prosenttia tämän lisäksi eli yli kaksinkertaisen palkkaohjelman.

Työnantajapuolen (KT) mukaan hoitajat olisivat saaneet taistelemattakin saman, sillä sote-alueille siirtymiseen varattu palkkaharmonisointiraha eli palkkojen yhdenmukaistaminen olisi tuonut saman summan.

Palkkaharmonisointi tarkoittaa työntekijöiden palkkojen yhteensovittamista uusilla hyvinvointialueilla, sillä lain mukaan samoissa tehtävissä toimivien henkilöiden tulee saada samaa palkkaa.

Kumpi osapuoli on oikeassa?

”Molemmat ovat oikeassa tai väärässä”, kunta-alan sovittelulautakunnan puheenjohtajana keväällä toiminut TEM:n alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoo.

Kyse on siitä, mistä kulmasta sopimusta tarkkailee. Selvää on, että osa hoitajista saa kertaluonteisena eränä 600 euron korvauksen tekemästään koronatyöstä. Muuten onkin monimutkaisempaa.

Tarkoittaako harmonisointi sitä, että jos on sellainen hoitaja, jolla on jo valmiiksi parempi palkka, se ei nouse?

”Ei ainakaan automaattisesti. Korotus ei tehdyn sopimuksen mukaan mene yleiskorotuksena, eikä kaikkien hoitajien palkkoihin yhtä suurena, vaan se menee kohdennetusti juuri, miten työnantaja- ja työntekijäpuoli sen sopivat”, Pylkkänen sanoo.

Hän lisää, että jos yhteisymmärrykseen ei päästä, työnantaja on se, joka päättää lopullisen rahan jaon. Hoitajat saavat siis saman viiden prosentin palkankorotuksen kuin muutkin kuntatyöntekijät. Tämän päälle tulevat harmonisointitarpeesta tulevat korotukset, jotka olisivat nekin tulleet muutenkin.

”Laki velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun. Eri liittojen jäsenille ei ole erilaisia palkkoja, vaan kaikille samalle työnantajalle samanlaista työtä tekeville pitäisi kuulua sama palkka”, Pylkkänen selittää.

Miten tästä kaikesta voi tiedottaa, että hoitoalalle tulee jopa 18,5 prosentin palkankorotus?

”Työvoimakustannuksen on arvioitu nousevan sen 18,5 prosentin verran keskimäärin, jos ollaan tässä sopimuksessa vuoteen 2027 asti”, Pylkkänen sanoo.

Palkankorotukset tulevat vain julkisen puolen hoitajille, joten yksityisellä puolella työskentelevät hoitajat eivät ole ollenkaan näiden piirissä.

Pelkäävätkö työnantajat nyt, että hoitajat karkaavat julkiselle puolelle, kun palkat nousevat julkisella?

”Ei ainakaan toistaiseksi ole tullut sellaista viestiä työnantajilta. Palkka ei ole kaikki kaikessa kuitenkaan”, Hyvinvointiala HALI ry:n neuvottelujohtaja Jukka-Pekka Tyni sanoo.