Puolan vaalitulos syventää jakolinjoja EU:n kanssa – osana tulevia budjettineuvotteluita puhutaan myös oikeusvaltioperiaatteesta
EU-maiden johtajat kokoontuvat perjantaina ja lauantaina huippukokoukseen neuvottelemaan historiallisesta elvytyspaketista.
EU on vaatinut Puolalta kivihiilen käytön vähentämistä, jotta yhteiset ilmastotavoitteet toteutuisivat. Kuva: Juha RoininenPuolassa istuva presidentti Andrzej Duda jatkaa maan presidenttinä viiden vuoden jatkokaudella.
Niukasti vaalit voittanut Duda sai 51,2 prosenttia kaikista äänistä, kun taas vastaehdokas, Varsovan pormestari Rafal Trzaskowski sai äänistä 48,8 prosenttia.
Uutistoimisto AP:n mukaan kyseessä on yksi tasaisimmista vaalituloksista Puolan historiassa.
Duda kuuluu Laki ja oikeudenmukaisuus -puolueeseen (PiS), joka edustaa konservatiivista ja kansallismielistä puoluetta. Trzaskowski on jäsen keskusta-oikeistolaisessa Kansalaisfoorumissa, ja hänen odotettiin kääntävän voittaessaan Puolaa liberaalimpaan suuntaan.
Dudan Laki ja oikeudenmukaisuus -puolue on saanut vahvaa kritiikkiä muun muassa ihmisoikeuksien polkemisesta, median keskittämisestä, seksuaalivähemmistöjen syrjinnästä ja oikeuslaitoksen itsenäisyyden rapauttamisesta.
Helsingin yliopiston Itäisen Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Katalin Miklossy kertoo STT:lle, että sunnuntaisten presidentinvaalien tulos vie Puolaa vieläkin autoritaarisempaan suuntaan.
”Vallan keskittäminen jatkuu ehdottomasti, kuten myös autoritaarinen kehitys. Vaalitulos sementoi entisestään Laki ja oikeus -puolueen valtaa”, hän kommentoi.
EU on varoittanut Puolaa useasti oikeusvaltioperiaatteen rapautumisesta. Miklossy arvioi, että jakolinjat EU:n itäisten ja läntisten valtioiden välillä tulevat entisestään syventymään.
Tämä voi näkyä jo perjantaina alkavissa EU-budjettineuvotteluissa. Puola ja Unkari ovat etunenässä vastustaneet Suomen kannattamaa mainintaa, jossa EU:n rahoituskehys sidottaisiin oikeusvaltiokehitykseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
