Entiseen vanhainkotiin tulee lämpö nyt järvestä

KANNONKOSKI (MT)

Asunto-osakeyhtiöksi muutettu entinen Kivikon vanhainkoti Kannonkoskella ottaa lämmön järvestä. Öljyä kiinteistössä ei ole poltettu kolmeen vuoteen.

Erkki ja Jari Vainiomaa ostivat vuonna 2001 Kannonkosken kunnalta entisen vanhainkodin kiinteistön.

Vuonna 1961 valmistunut rakennus ehti olla tyhjillään kymmenkunta vuotta. Kiinteistöosakeyhtiön perustamisen jälkeen rakennus on remontoitu perusteellisesti.

Nyt 1 820 neliön ja 5 600 kuution rakennuksessa on 13 osakehuoneistoa, jotka kaikki ovat asuttuina.

Syksyllä 2008 vaihdettiin lämmitysjärjestelmä järvilämpöön. Järven rantaan on talosta 200 metriä.

Järveen upotettiin kahdeksan 280 metrin pituista putkilenkkiä.

Putki on 40-millistä vesijohtoputkea.

Jakokaivo on rannassa. Muoviset tulo- ja menoputket ovat halkaisijaltaan 63-millisiä.

Nestettä kierrättävät sisälle sijoitetut kaksi 40 kilowatin pumppua.

Kellaritiloissa on käyttövedelle kaksi ja lämmitysvedelle kaksi varainta. Niiden yhteinen tilavuus on 2 000 litraa.

Kiinteistön kellarissa on kaksi vanhaa puulämmityskattilaa ja kaksi öljykattilaa. Öljyä ei ole ostettu kolmeen vuoteen.

Kiinteistövastaava Kari Niskanen poltti talvella kovimpien pakkasten aikaan puita kattilassa noin kymmenen pesällistä. Järvilämpö riittää vielä 25 asteen pakkasilla, vaikka järjestelmä on mitoitettu -20 asteeseen. 30 pakkasastetta vaatii hieman lisälämpöä.

Maaliskuun 22. päivänä ulkoilman lämpötila oli seitsemän plusastetta. Menovesi lämmityspattereihin oli 40-asteista.

Järvestä tulevan nesteen lämpötila oli +2,8 astetta, takaisin se lähti -1,9-asteisena.

”Järjestelmä noukkii nesteestä talteen tavallisesti 4,2–4,4 astetta”, Niskanen kertoo.

Lämmitysjärjestelmä maksoi 68 000 euroa. ”Näillä energianhinnoilla se maksaa itsensä äkkiä takaisin”, Niskanen vakuuttaa.

Kiinteistössä on palanut lämmitysöljyä enimmillään 78 000 litraa vuodessa.

Viime vuonna sähköä kului 121 200 kilowattituntia. Käyttösähkön osuus on noin 32 000 kilowattituntia, loppu kuluu lämmitykseen.

Lämmitettävää kuutiota kohti rahaa menee Niskasen mielestä nyt vähän.

Rakennuksen teossa ei ole tarpeita säästelty. Kellarissa betoniseinän paksuus on 470 milliä.

Rakentamisvaiheessa tontilla oli oma betoniasema.

Välipohjassa on 400 millin betonin päällä 75 milliä tojalevyä ja sen päällä 100 millin pintavalu.

Yläpohjassa on 200 millin betonin päällä 150 milliä tojalevyä ja sen päällä 50 millin pintavalu.

Ulkoseinissä on kahden 130 milliä paksun tiilimuurauksen välissä 100 milliä mineraalivillaa. Sisimpänä on 20 millin rappaus, joka on myös väliseinissä.

Myöhemmät väliseinien muutostyöt, lvi- ja sähköasennukset ovat seinä- ja välipohjapaksuuksien takia vaatineet paljon työtä ja hyvät työkalut. Niskanenkin käytti omassa huoneistossaan paljon aikaa betonisen pyykkikuilun purkuun.

Lähes kaikki ikkunat on vaihdettu kolminkertaisiksi.

Suuri halkovarasto on nyt tyhjillään, siihen saa vaikka mitä tiloja. Kellarin kymmeniä metrejä pitkästä käytävästä on käynti varastokoppeihin.

Huoneistokohtaisten saunojen lisäksi kellarissa on yhteissauna ja pyykkitupa. Ne molemmat ovat nykyisin vähällä käytöllä.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF