Maailma huutaa kylväjiä
Ruuan tarve maailmassa kasvaa väkimäärän ja keskiluokan vaurauden lisääntyessä. Siihen pitää herätä myös kylläisessä Euroopassa ja Suomessa, lannoitejätti Yaran seminaari peräsi keskiviikkona Helsingissä.
YK:n elintarvikejärjestön FAOn mukaan ruuan tuotannon pitää kasvaa ainakin 1,6-kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Yaran pääjohtaja Jørgen Haslestad ja Yara Suomen toimitusjohtaja Tero Hemmilä käyttivät toisia lukuja: 50 vuodessa pitää tuottaa ruokaa yhtä paljon kuin 10 000 vuodessa tähän asti.
FAOn laskelmien mukaan satojen tulisi kasvaa 77 prosenttia, Haslestad jatkoi.
Syynä ruuan tarpeeseen on maailman väestön lisääntyminen. Eniten vaikuttaa se, että ennen muuta Aasiassa yhä useampi nousee köyhyydestä keskiluokkaan ja alkaa vaatia maitotuotteita ja lihaa.
Ruuan tarve ja ilmastonmuutoksen tuomat säävaihtelut merkitsevät jatkossakin isoja hintavaihteluita, hollantilaisen Rabobankin maatalousasiantuntija Harry Smit varoitti. ”Puskurivarastoja ei enää ole.”
Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Veli-Pekka Talvela käytti hintavaihteluista puhuessaan taloustieteilijöiden uutta käsitettä rocket and feather, raketti ja höyhen.
Etenkin tuotantopanoksissa hinnat usein nousevat raketin lailla, mutta hintojen lasku tapahtuu höyhenen kevyesti leijailemalla.
Euroopassa ei ole vielä havahduttu maailman ruokahalun kasvuun, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila harmitteli. Hänen mielestään EU:n maatalousuudistus ei kannusta tuotannon lisäämiseen, vaikka ruuan tarve perusteluissa mainitaankin.
Samaa mieltä oli EU:n tuottajajärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen. Hän korosti, että suuri osa maailmasta katsoo Eurooppaan, kun haetaan mallia tuottavaan ja kestävään maatalouteen.
Pesonen muistutti myös, että suurin osa maailman nälkäisistä on – viljelijöitä.
Smitin mukaan etenkin Afrikan sadoissa on paljon parantamisen varaa, kunhan viljelijöille on tarjolla tietoa ja sekä tuotantopanosten että tuotteiden markkinat.
Smitin mukaan viljelijät kaikkialla joutuvat pohtimaan yhteistyötä ruokaketjun muiden osien kanssa. Se on tie tehostamiseen, mutta samalla oma vapaus kapenee.
Yrityksen ja viljelijän yhteistyöstä kertoivat esimerkkejä Yaran edustajat ja Raision toimitusjohtaja Matti Rihko. Kaikki korostivat tuottavuuden lisäämistä niin, että samalla ympäristöä varjellaan entistä paremmin.
”Maailman pelastaminen on tärkeää, mahdollista ja hyvä bisnes”, Rihko sanoi.
Keinoiksi hän nimesi kierrätyksen, hävikin vähentämisen sekä tutkimuksen, joka tuo entistä parempia menetelmiä. Raision esimerkkeinä hän mainitsi lypsyrehun ja valkuaisen tuottamisen oljesta.
Yaran tutkimusjohtaja Joachim Lammel puolestaan kertoi maan ravinnetilan ylläpidon tärkeydestä sekä Yaran N-sensorista, joka säätää typpilannoitusta kasvin tarpeen mukaan.
”Mitä enemmän annetuista ravinteista saadaan takaisin sadon mukana, sen parempi”, Lammel korosti.
Samaa mieltä oli yleisöpuheenvuoron käyttänyt Itämeren suojelija Ilkka Herlin.
”Viljelijä ei ole ongelma vaan ratkaisu”, hän sanoi. Ratkaisu tosin vaatii ravinteiden kierrätystä ja entistä parempia viljelymenetelmiä.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
