Heimo Sovan savotatilahduttavat Helsingissä
”Sova maalaa öljyväritöitä leveällä, kulmikkaalla vedolla. Lapin jätkät, porot ja hevoset heräävät maalauksissa eloon”, sanoi ministeri Jaakko Numminen avaussanoissaan Heimo Sovan näyttelyssä maanantaina.
”Sova ei ole käynyt alan kouluja, oma voima, kyky ja vaisto näkyvät töissä.”
”Olihan siinä tietenki vähän ylikehumista, ei se haittaa, sama raha”, Sova kiitti Nummisen puhetta.
Sova joutui nuorena poikana kotitilallaan Sallassa metsätöihin. Tauluja katsoessani sanoisin, että pääsi.
Taitelija ammentaa aiheet maalauksiinsa muistikuvistansa. Tarkka on mielestäni miehen tallennin, väsymys näkyy yhtä lailla kuormauksen ajaksi pysähtyneestä hevosesta kuin paperipuun kuorintaan komennetusta nuorukaisestakin.
Vuonna 1944 syntynyt Sova työskenteli metsätöissä sallalaiseen tapaan myös Ruotsissa, Ockelbossa, Edselessä.
”Luokkoiltiin pois sieltä, ettei liikaa rikastuta.”
Telakkatyö tuli tututuksi jo nuorena Ruotsissa, samoin Pohjanmeren öljynporauslautat.
”Ei se työtä kummempaa ollut, eikä raskasta. Koneilla siellä työt tehtiin”, Sova sanoo lautoista, mutta toteaa myös, etteivät kaikki kestäneet pitkiä työkausia ja pitkiä vapaa-aikoja.
Sovan luovuuden lieska syttyi vapaa-ajalla ruotsalaisen gallerian ikkunan edessä.
”Kattelin tauluja ja hintoja, aattelin, että ihiminen ossaa maalata. Siitä iski tauti, josta ei seleviä, taikka kyllä siittä joskus seleviää”, jätkän filosofiat ja ajatusmallit sisäistänyt mies naurahtaa.
Sova maalaa öljyvärit karkealle juuttikankaalle. Hiiltä ja paperia kuluu ennen pensseleihin tarttumista hyvin paljon luonnoksiin. ”Että se on päässä se kuva.”
Karkea pohja on osa Sovan taiteen omaleimaisuutta. Mies maalaa Sallassa.
”Pohjois-Suomessa ei kiusata työllä, ei ole työtä, saa olla rauhassa.”
Värien juhlaksi töitä ei voi kehua: ruskean, harmaan ja punaisen sävyt vallitsevat. Ihmisten liikkeet ja ilmeet Sova osaa.
Kämpän sökösakin ässäkättä koholla pitävän voima ja valta näkyy, samoin häviäjän tuska. Odottiko rahatonta kotona perhe, taulu pani kysymään.
Stora Enson metsäpalvelupiste Helsingin Kaisaniemessä Vilhonkadulla on oiva paikka Sovan taiteelle, puiset paneelit ja koivupino istuvat hyvin Elettiin sitä ennenkin – metsästä -näyttelyyn. Näyttely on auki arkisin kello 9–17.
Stora Enso lupasi jatkaa taidenäyttelyitä Kaisaniemessä. Metsänomistajien voi kuvitella ilahtuvan, vielä enemmän maakuntien taiteilijoiden, joille kynnys Guggenheim-huumaansa kiehuvan kylän kalliisiin gallerioihin on korkea.
Hinnaltaan 300–550 euron taulujen viereen ilmestyy punaisia tarroja myydyn merkiksi.
Sova on maalannut tauluja ”yli 500, alle tuhat”. Näyttelyitä on ollut Helsingissä aiemminkin. Miehen paanutaide olisi oman juttunsa väärtti.
Sovan töihin voi tutustua googlaamalla hänen nimensä. Miehen omalta ja Sallan taideseuran kotisivulta löytyy paljon katseltavaa.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
