MT-kysely: Pomoportaasta moni porskuttaa yli kilometrin vedessä ‒ kunnassa sijaitseva uimahalli edistää tärkeän jokamiehen taidon kehittymistä
Maanviljelijöistä ja yrittäjistä yksikään ei vastannut olevansa kokonaan vailla uimataitoa.
Uimahallin sijainti omassa kunnassa takaa varmimmin mahdollisuuden oppia uimataito jo kouluiässä. Kuvassa aikuisuintia Laihian uimahallissa. Kuva: Johannes TervoMT kysyi huhtikuussa yli tuhannelta suomalaiselta, miten hyvin osaat uida.
Lähes neljäsosa vastaa pystyvänsä uimaan korkeintaan kaksisataa metriä.
Kuutisen prosenttia kaikista miehistä ilmoittaa, ettei osaa uida lainkaan.
Naisilla vastaava luku on reilut kaksi prosenttiyksikköä pienempi, mutta heistä miehiä useampi, 7,2 prosenttia, ei osaa vastata kysymykseen.
Ikäryhmistä eniten uimataidottomia on 31‒50-vuotiaiden miesten ryhmässä, 8,8 prosenttia.
Naisista vain kolme prosenttia kertoo olevansa vailla uimataitoa samassa ikäryhmässä.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna maanviljelijöistä ja yrittäjistä yksikään ei vastannut olevansa kokonaan uimataidoton. Työttömistä 8,45 kertoo, ettei osaa uida lainkaan.
Alueellisesti vähiten uimataidottomia on Uudellamaalla, jossa vastaajista vain reilu prosentti ilmoitti näin.
Toisessa päässä ovat Pohjois- ja Itä-Suomi, joissa uimattomiksi ilmoittautuu 8,4 prosenttia vastaajista.
Korkeintaan kilometrin jaksaa MT-kyselyn mukaan uida 36 prosenttia aikuisista.
Kilometrin uintimatkaan arvioivat kuntonsa ikäryhmistä parhaiten riittävän alle 30-vuotiaat naiset ja miehet. Kummastakin ryhmästä näin vastaa 44 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla 39 prosenttia, Länsi-Suomessa 38 ja Etelä-Suomessa 36 kyselyyn osallistuneista vastaa uimakuntonsa riittävän kilometrin matkaan. Maaseutumaisissa kunnissa luku on 33 prosenttia.
Lähes 30 prosenttia suomalaisista ilmoittaa uimataidokseen yli 1 000 metriä. Eniten heitä löytyy kuntaryhmittäin pääkaupunkiseudulta, 33 prosenttia vastaajista.
Maaseutumaisten kuntien asukkaista reilu 20 prosenttia vastaa samoin.
Ammattiryhmistä kovin uimakunto on johtajilla ja ylemmillä toimihenkilöillä, joista joka neljäs vastaa uivansa yli kilometrin. Myös kotiäideillä ja -isillä sekä maatalous- ja muilla yrittäjillä lukema on yli 30 prosentin luokkaa.
Eroa kuntatyyppien välillä selittää paljolti se, että kaupungeissa on maaseutua paremmat harrastusmahdollisuudet ympärivuotiseen uimiseen.
Esimerkiksi lasten uimaopetus edellyttää osissa kuntia sitä, että luokat kuljetetaan naapurikunnan uimahalliin.
Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Pohjoismaisen uimataitotutkimuksen 1996‒2016 mukaan miehet ottavat isompia riskejä kuin naiset, yliarvioivat uimataitonsa ja aliarvioivat mahdollisia riskejä. Tällöin riski hukkua liittyy sukupuoleen.
Alkoholin käyttö ja pelastusliivien käyttämättä jättäminen liittyvät vastaavasti asenteisiin.
Nykyisin suuri osa kuolemista johtuu muusta kuin uimataidottomuudesta: alkoholi, ikä ja sairaudet vaikuttavat.
SUH:n kehittämispäällikkö Tero Savolainen muistuttaa (MT 13.5.), että tositilanteessa uiminen on eri asia kuin uinnin harjoittelu 28-asteisessa vedessä.
”Suomessa hukkuu paljon ihmisiä, jotka ovat todennäköisesti uimataitoisia. Pelastautumiskyky ja manuaalinen uimataito ovat kuitenkin hiukan eri asioita. Pitää myös ymmärtää tilanteen olosuhteita ja tehdä niiden perusteella oikeita päätöksiä.”
Alkuvuoden 2022 aikana on Suomessa hukkunut kymmenen ihmistä, joista valtaosa oli vajonnut talvikaudella jäihin.
Etelä-Suomessa hukkuneita oli neljä, Itä-Suomessa kolme ja Lounais-Suomessa kaksi.
TNS Kantar Agrin huhti‒toukokuussa toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 054 täysi-ikäistä alle 80-vuotiasta suomalaista.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


