Vähäluminen alkutalvi on piristänyt sahakauppaa
Oululainen harrastelijametsuri Janne Lyly tuumaa, että laadusta kannattaa maksaa. Lyly kävi Rovaniemen reissulla ostamassa raivaussahan ja tutustui samalla uusiin moottorisahoihin Tarvikekeskuksessa. Petri Uutela Kuva: Viestilehtien arkistoMoottorisahojen myynti väheni tammi–syyskuussa 12 prosenttia viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksen pienkonejaoston puheenjohtajan Tuomas Kuivamäen mukaan myynnin laskua tilastossa selittää 2011 lopulla riehuneiden Tapani- ja Hannu-myrskyjen synnyttämä sahojen kysyntäpiikki viime vuoden alkupuolella.
”Syksyn hyvät korjuukelit ja vähäluminen alkutalvi ovat tänä vuonna jälleen ruokkineet sahojen kysyntää. Hyvää loppuvuotta sopii odottaa myös vilkkaan puukaupan ansiosta. Aivan viime vuoden myyntimäärään tuskin silti koko vuoden osalta ylletään”, Kuivamäki arvioi.
Raivaussahojen kauppa kasvoi Teknisen kaupan tilastojen mukaan tammi-syyskuussa 11 prosenttia. Raivaussahojen lukuihin lasketaan mukaan myös ruohotrimmerit, joissa on raivauskahvat.
”Metsäkäyttöön tarkoitettujen raivaussahojen myynti on sujunut jokseenkin viime vuoden malliin”, Kuivamäki sanoo.
Loppuvuoden pienkonekauppaan vaikuttaa Kuivamäen mukaan myös se, kuinka paljon metsänomistajat innostuvat tekemään niin sanottuja tilinpäätösostoksia.
Ranuan Tarvikekeskuksen Rovaniemen myymälän konemyyjän Jari Pulkkisen mukaan pohjoisessa asiakkaat ovat halunneet aiempaa vähän kalliimpia ammattikäyttöön soveltuvia moottorisahoja.
”Enemmän ollaan siirtymässä halvasta sahasta keskiluokkaan ja ammattikoneeseen.”
Halvimmat moottorisahat maksavat pari sataa euroa. Pulkkisen mukaan ammattikelpoisen pelin saa viidellä sadalla eurolla.
Teknisen kaupan keräämien tietojen mukaan koko maassa kysyntä on painottunut viime vuotta enemmän pieniin ja halpoihin sahoihin.
Rovaniemellä raivaussaha myydään entistä useammin naisasiakkaalle.
”Naiset ovat yleensä käyneet alan kursseja ja haluavat heti alusta asti kunnon varusteet”, Pulkkinen kertoo.
Mönkijöitä myytiin tammi-lokakuussa koko maassa viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Parin viime vuoden aikana työkäyttöön rekisteröityjen traktorimönkijöiden kauppa on kasvanut eniten.
”Meillä suuri osa menee metsäkäyttöön ja poromiehille. Käyttöä on monenlaista, voidaan kulkea marjaan tai tehdä lumitöitä”, Pulkkinen sanoo.
Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksen asiamies Hannu Kyyhkynen arvioi, että jo noin 90 prosenttia Suomessa myytävistä mönkijöistä hankitaan jonkinlaiseen hyötykäyttöön.
”Maatiloille, metsätiloille, viranomaiskäyttöön poliisille ja rajavartiolaitokselle”, Kyyhkynen luettelee.
Yksikönjohtaja Mikko Salminen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta uskoo, että mönkijöiden hyötykäyttöä vauhdittaa lisälaitteiden nopea kehitys.
”Lisälaitteet eivät ole enää pelkkiä rimpuloita, vaan ne kestävät työntekoa ja niitä on kohtuullisesti jo tarjolla.”
Kevyt ja näppärä traktorimönkijä on maatalouden monissa töissä Salmisen mukaan parempi vaihtoehto kuin raskas maataloustraktori.
”Kaukana metsäpalstaltaan asuva metsänomistaja voi kuljettaa mönkijää henkilöauton vetämänä peräkärryssä”, Salminen kehuu mahdollisuuksia.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
