”Venäjä ei romahda hetkessä”
Entisen pääministerinEsko Ahon mielestä Suomea vaivaa poliittinen päättämättömyys eikä työelämän murrokseen ymmärretä varautua. ”Meillä on viime vuosisadan johtamismenetelmät ja tämän vuosisadan ongelmat. Asiat eivät etene.” Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto”Venäjällä ei ole välitöntä taloudellisen romahduksen vaaraa”, sanoo entinen pääministeri ja Venäjän-kauppaa edistävän East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho.
Ahon arvio perustuu siihen, että Venäjällä on suuret valuuttavarannot ja öljytuloilla kartutettu hyvinvointirahasto.
Niiden avulla maa saa pidettyä pankkinsa pystyssä ja siedettyä valuuttapakoa arviolta pari vuotta.
Neuvostoliitolta varannot puuttuivat, ja siksi se saattoi romahtaa, Aho vertaa. Venäjäkin kärsii, koska se on liikaa energiamaa.
Aho lausui arvionsa joulun alla ennen kuin Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin varoitti, että maa on ajautumassa kohti suurta talouskriisiä, kun yritykset eivät pysty maksamaan velkojaan. Yhtenä syynä Kudrin piti EU:n pakotteita.
Ahon mukaan nykytilanne vaatii syntipukkeja Venäjällä.
”Tottakai tämä menee jonkun piikkiin. Hallitukseen tulee henkilövaihdoksia hyvinkin nopeasti ja ne kertovat sitten, haetaanko ratkaisua entisestä vai talouden ja teollisuuden rakenteen uudistuksista.”
Ahon mielestä on pienen Suomen etu pysyä mukana EU:n rintamassa.
”On vaikea kuvitella, että meillä olisi Venäjän kanssa helpompaa yksin. Suomen, EU:n ja Venäjän intressit eivät ole vastakkaiset, vaan pitkällä aikavälillä yhteneväiset.”
Ahon mukaan Venäjä on turhautunut ja nöyryytetty, muun muassa siksi, että Nato on laajentunut itään.
Omaa Nato-kantaansa hän ei kerro suoraan.
”En halua olla linjanvetäjä, mutta mielestäni omaa puolustusta ei voida ulkoistaa Natolle. Pikemminkin omaa panostusta pitäisi silloin lisätä.”
Ahon mielestä venäjän laajempi opiskelu auttaisi suomalaisia ymmärtämään naapuriaan.
Venäjän ei tulisi kuitenkaan olla vaihtoehto ruotsin opiskelulle. Aho itse osaa venäjästä aakkoset.
Suomen talouden näkymät ovat synkät, valtionvelka on räjähtänyt, 50 miljardin euron elvytys ei ole auttanut ja osaamisenkin kehittäminen unohtui turvallisina Nokia-aikoina.
Taikasana on nyt digitalisaatio, jonka aiheuttamaa työpaikkojen katoa Aho vertaa maatalousyhteiskunnan nopeaan muuttumiseen 1960-luvulla.
”Etlan mukaan kolmannes työpaikoista häviää. Kauhistelun sijasta siirtymää pitäisi edistää jo nyt. Sen sijaan, että järjestetään rukoushetkiä vanhojen työpaikkojen pelastamiseksi, meidän pitäisi tehdä kaikkemme auttaaksemme työpaikkansa menettäviä siirtymään uuteen.”
Aho kehuu entistä työnantajaansa Nokiaa, joka tuki väkeään uusille urille, yhdessä valtiovallan, kuntien, yliopistojen ja ay-liikkeen kanssa.
”Ay-liikkeen johto pitäisi saada ymmärtämään, että heidän jäsenkuntansa menestyminen riippuu aivan ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin onnistutaan siirtymään vanhoista työpaikoista uusiin tai muuttamaan nykyisiä kilpailukykyisiksi.”
Ahon mielestä vuonna 1993 syntynyt ja sittemmin ”Atlanttiin haudattu” keskustan työreformi ei ole vieläkään vanhanaikainen.
”Jos meillä olisi nyt siinä ehdotetut joustavammat työmarkkinat ja paikallista sopimista, olisimme pärjänneet paremmin viime vuosina. Vieläkään ei ole myöhäistä.”
Aho muistuttaa, ettei vero tee valtiotakaan autuaaksi.
”Veroilla on kuluttajan näkökulmasta erittäin iso kustannusvaikutus. Jos asuminen tai autoilu kallistuu, palkkapaineet kasvavat ja kilpailukyky heikentyy.”
Hän uskoo, että Suomen nykyinen 20 prosentin yhteisövero on kohdallaan, koska monissa maissa vero-optimointia tullaan suitsimaan ja erot tasaantuvat.
Erityisen pettynyt Aho on siihen, että teknologia ei ole siirtynyt käytännöksi kouluissa ja terveydenhuollossa. Hyviäkin esimerkkejä on.
”Kuka enää valittaa, kun ei ole pankkia tai puhelinvälittäjää? Minäkin asioin edelleen Kannuksen Osuuspankin kanssa, vaikka en käy siellä juuri koskaan.”
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei hänestä säästä, koska se uudistaa vain hallintoa.
”On haukuttu ihan väärää puuta ja kulutettu 3–4 vuotta hallinnolliseen kikkailuun, kun ydin on terveydenhuollon prosesseissa, tuotantotavoissa ja teknologian kasvussa.”
”Esimerkiksi suuri osa terveyskeskuskäynneistä voidaan korvata sensoreilla. Ihmiseen laitetaan tunnistin, joka seuraa sokeritasoa, verenpainetta ja muuta terveydentilaa. Apua haetaan sitten, kun sitä tarvitaan.”
Aho kannustaisi ihmisiä enemmän itsehoitoon ja hyötyliikkuu itsekin tekemällä Hämeessä piha- ja metsätöitä.
Palveluissa hän lisäisi yksityistä tarjontaa.
”Ihmisillä pitää olla oikeus kunnollisiin, mutta ei kunnallisiin palveluihin. Julkinen puoli tarvitsee kirittäjän.”
Aho uskoo maaseudun mahdollisuuksiin.
”Maaseutu ei vedä puoleensa tietynlaisia ihmisiä, se on selvää. Mutta uskon, että suomalaisella maaseudulla on voimavaroja, jotka pitkälläkin aikavälillä houkuttelevat ihmisiä.”
”Ja olipa tulevaisuus minkälainen tahansa, raaka-aineilla tulee olemaan kysyntää. Maailman väkimäärä, energian, ruuan ja veden tarve kasvavat, ja resurssit tarvitaan entistä tarkemmin”, hän sanoo.
”Resurssien hyödyntäminen edellyttää, että tiet, rautatiet, palveluverkosto ja ihmisten osaaminen ovat kunnossa”, Aho muistuttaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
