Eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä ratkaisu syysistuntokaudella

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) saa harkittavakseen ensi vuoden eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN 

Eduskunta- ja europarlamenttivaalien mahdollisesta järjestämisestä yhtä aikaa vuonna 2019 tehdään ratkaisuja eduskunnan syysistuntokauden aikana. Näin kerrottiin STT:lle keskiviikkona oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esikunnasta.

Vaalien yhdistämisestä ei syntynyt yksimielisyyttä asiaa marraskuusta lähtien puineessa puoluesihteereiden työryhmässä. He jättivät siten asian Häkkäsen harkittavaksi keskiviikkona.

Puoluesihteereiden enemmistö oli vaalien yhdistämisen kannalla, mutta SDP, RKP ja kristillisdemokraatit vastustivat. Perustuslakiasiantuntijat pitävät tärkeänä, että puolueet olisivat mahdollisimman yksimielisiä vaalien mahdollisesta yhdistämisestä.

Häkkänen sanoi suhtautuvansa eduskunta- ja eurovaalien yhdistämiseen lähtökohtaisesti lämpimästi, koska molemmissa käsitellään Suomen EU-politiikkaa: eduskuntavaaleissa kotimaan EU-poliittista linjaa ja eurovaaleissa meppien EU-poliittista linjaa.

"Tämä puoltaisi omasta näkökulmastani sitä, että keskusteluja käytäisiin yhdessä vaalihetkessä. Myös EU-poliittinen keskustelu saattaisi sen ansiosta nousta uudelle tasolle osaksi normaalia kotimaista poliittista keskustelua", Häkkänen puntaroi.

Oikeusministeri lisäsi kuitenkin, että yhdistämiseen liittyy monia näkökulmia ja myös perustuslaillisia piirteitä, minkä vuoksi hän aikoo käydä puoluesihteereiden raportin huolellisesti läpi.

Normaalin aikataulun mukaisesti eduskuntavaalit olisivat 14. huhtikuuta ja eurovaalit 9. kesäkuuta 2019. Eurovaaleja todennäköisesti aikaistetaan parilla viikolla helluntain vuoksi.

Puoluesihteereiden työryhmää vetänyt Jouni Ovaska (kesk.) toivoisi, että vaalit järjestettäisiin yhtä aikaa. Hän pelkää, että eurovaalien äänestysprosentti jää erityisen alhaiseksi, jos vaalit järjestetään lähekkäin.

Yhdistämistä vastustaneen SDP:n Antton Rönnholmin mielestä syyt heikkoon äänestysaktiivisuuteen ovat muualla kuin vaalipäivissä. Hänen mielestään ei ole varaa ottaa sitä riskiä, ettei Suomella olisi toimintakykyistä hallitusta, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2019. Hallitusneuvotteluiden venyessä näin voisi käydä.

"Lisäksi ensisijaisesti kun vaalijärjestelmään tehdään muutoksia, niistä tehdään pysyviä eikä kertaluonteisia", Rönnholm sanoi.