Tuotantorakentaminen jyllää pohjalaismaakunnissa ja Varsinais-Suomessa

Suomessa tehtiin viime vuonna yhteensä 2 747 investointitukihakemusta tuotantorakentamisen investointeihin. 

Yleisin tuotantorakentamishanke on maan länsiosiin nouseva uusi navetta. 

Maatalousrakentamisen investointitukia haettiin vuonna 2016 valtakunnallisesti 2 747 kappaletta.

Edellisvuonna investointitukia haettiin vain 1 016 rakentamishankkeeseen.

Vuodet 2015 ja 2016 eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, sillä 2015 EU:n ohjelmakausi vaihtui.

”2015 oli ohjelmakauden vaihdoksen vuoksi tavallaan välivuosi. Saimme Mavissa investointitukihaun auki keväällä ja syyskuussa pääsimme tekemään ensimmäisiä tukipäätöksiä. Lainamuotoisia tukipäätöksiä päästiin kuitenkin myöntämään vasta marraskuusta lähtien”, Maaseutuviraston (Mavi) kehittämistukiyksikön yksikönjohtaja Esko Leinonen toteaa.

”Täydellä teholla investointituet ovat käynnistyneet vasta 2016. Se selittää varmasti osaltaan vuoden 2015 alhaisia lukuja. Silloin rakennettiin pääsääntöisesti vain niitä hankkeita, joihin oli tukipäätös tehty edellisvuonna”, Leinonen sanoo.

Tuotantorakentaminen on tällä hetkellä selkeästi aktiivisinta nautakarjatiloilla.

Suomeen rakennetaankin paraikaa runsaasti uusia pihattonavetoita.

”Hyvin vahvasti nimenomaan lypsykarja- ja lihakarjanavetoihin on tukea haettu. Nautakarjapuoli vetää”, Leinonen sanoo.

2016 lypsy- ja lihakarjarakentamisen rakentamisinvestointeihin haettiin yhteensä 371 investointitukihakemusta.

Kovinta vauhti tuotantorakentamisessa on pohjalaismaakunnissa.

Erilaisia investointitukihakemuksia laitettiin vireille viime vuonna eniten Etelä-Pohjanmaalle, 500 kappaletta.

Heti perässä tuli Pohjanmaa, jossa hakemuksia työstettiin 424 kappaletta.

Kolmoseksi kiilasi Varsinais-Suomi, 403 hakemusta, ja neljäntenä on Pohjois-Pohjanmaa, 301 hakemusta.

Kolme pohjalaismaakuntaa yhdessä kattavat noin 45 prosenttia kaikista Suomen investointitukihakemuksista.

Hännillä ovat Lappi, 45 ja Kainuu, 33.

Pohjanmaiden ja toisaalta myös Varsinais-Suomen vahva asema on perinteinen tuotantorakentamisen painotus, Leinonen puntaroi.

”Pitkään nämä samat seudut ovat olleet aktiivisia.”

Nautakarjatalouden lisäksi myös kasvihuonetiloilla on ollut havaittavissa jonkinlaista aktiivisuutta, Leinonen kommentoi.

Sika- ja siipikarjapuolella investoinnit ovat sen sijaan olleet lähestulkoon pysähdyksissä.

”Sianlihan hinta on ollut pitkään niin alhaalla, ettei investointeja ole uskallettu viime vuosina juuri aloittaa”, Leinonen pohtii.

”2000-luvun alkuvuosina tehtiin paljon investointeja sikapuolella, mutta nyt tarvittaisiin jo uuttakin rakentamista, jos haluttaisiin turvata tuotannon säilyminen nykyisellä tasolla.”