Euroopan Sentinel-satelliitit voivat tehostaa peltovalvontaa
Eurooppa lähettää avaruuteen kuluvana vuonna kaksi uutta Sentinel-sarjan satelliittia. Sentinel-ohjelman etenemisen uskotaan tehostavan myös peltovalvontaa.
Avaruudessa on jo nyt tutkan aallonpituuksilla toimiva Sentinel1.
Sen on määrä saada seurakseen alkukesällä Sentinel2, joka on korkean resoluution optinen satelliitti. Sarjaa täydentää loppuvuonna vielä keskiresoluution optinen Sentinel3.
Kaukokartoitusasiantuntija Olli-Pekka Mattila Suomen ympäristökeskus Sykestä kertoo satelliittidatan hyödyntämisen jääneen peltovalvonnassa lähinnä tutkimusprojektien asteelle.
Etenkin Nasan jakaman ilmaisen satellittidatan rajoitteena on ollut riittämätön alueellinen erottelukyky. Kasvilajien tunnistamista on rajoittanut myös valon aallonpituuksien eli värien heikko erottelu.
Mattilan mukaan Sentinel-ohjelman eteneminen muuttaa tilannetta.
Korkean resoluution Sentinel2:n alueellinen erottelukyky on parhaimmillaan noin kymmenen metriä, minkä lisäksi värierottelu on tarkempaa kuin Nasan antamassa aineistossa.
Suomen oloissa optisten satelliittien toimintaa haittaa usein pilvinen sää ja talvella pimeys.
Optisesti kerättyä aineistoa voidaan kuitenkin täydentää tutkan aallonpituuksilla kerätyllä datalla, jota voidaan tuottaa myös öisin sekä pilvisellä säällä.
Vaikka uusilla satelliiteilla ei pystyttäisi erottelemaan kaikkia eri kasvilajeja, voidaan avaruudesta havaita suuremmat muutokset peltolohkoilla. Tämä vähintäänkin helpottaa maastossa tehtävän lohkovalvonnan kohdentamista.
Satelliittivalvontaa tehostaa myös sen ajallinen kattavuus. Sentinel-ohjelman myötä Suomen alue kuvataan päivittäin.
Sodankylään on samalla perustettu Ilmatieteen laitoksen alaisuudessa toimiva kansallinen satelliittidatakeskus. Sentinel1:n data vastaanotetaan suoraan Suomessa olevaan antenniin. Muiden satelliittien data tulee Sodankylään muualla Euroopassa olevien vastaanottoasemien kautta.
Satelliittidatan luvataan olevan ilmaista. Lisäksi tieto on kansallisen keskuksen myötä saatavissa ”yhden luukun periaatteella”.
Satelliittikuvien käyttö pyritään tekemään helpoksi, koska tiedon hyödyntämisen toivotaan synnyttävän uutta palveluliiketoimintaa. Tavallisten kansalaistenkin toivotaan kiinnostuvan satelliittikuvista.
Vaikka Mattila uskoo satelliittidatan tehostavan tulevaisuudessa peltovalvontaa, kuvien kehittelyssä on vielä tekemistä.
Etäisyydestä johtuen kasvilajien erottelu on satelliiteille jatkossakin hankalaa, eikä sitä helpota eri kasvilajien samankaltaisuus tietyissä kehitysvaiheissa. Kehitystyötä kasvilajien tunnistamiseksi tehdään kuitenkin koko ajan.
Satelliittikuvia voidaan käyttää myös metsävarojen inventointiin.
Erikoistutkija Kai Mäkisara Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että metsien valtakunnallisessa inventoinnissa käytetty satelliittidata on tähän asti saatu pääosin Nasan Landsat-satelliiteista. Sentinel-sarjan tuottama aineisto on satelliittidataan tervetullut lisäys, joka voi tarkentaa kuvien laatua.
Valtakunnan metsien inventoinnissa satelliittidatan tulkinta tehdään numeerisesti. Tuloksena on kuvaus noin neljästäkymmenestä eri tekijästä, esimerkiksi puuston kokonaistilavuudesta.
Metsänomistajille metsävarakartat tarjoavat ilmaisen, valmiin tulkinnan omasta metsästä.
Metsänomistaja voi myös katsoa metsästä otettua satelliittikuvaa, jos on ladannut koneelleen tarvittavan ohjelman.
Mäkisaran mukaan suoran visuaalisen tulkinnan avulla on vaikea saada tarkkaa tietoa esimerkiksi puun määrästä tietyssä kuviossa. Kuvista voi silti huomata esimerkiksi paikallisia muutoksia, jotka omistaja voi lähteä tarkistamaan maastoon.
Heikki Jaakkola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
