Mahdollisuus havupuiden kuoren hyödyntämiseen – tanniineista korvaaja liimojen myrkyille?
Fenolipohjaisten liimahartsien markkina on arvoltaan noin 10 miljardia euroa vuodessa.
Havupuiden kuoria syntyy Suomen metsäteollisuuden sivuvirtana noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kuva: Markku VuorikariSuomalaisprojektin ansiosta liimojen myrkyt voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa korvata havupuiden kuoresta luontaisesti löytyvillä aineilla.
Suomalaisten havupuiden kuoret sisältävät nimittäin merkittäviä määriä vesiliukoisia tanniini-polyfenoleja, joita voidaan hyödyntää uusiutuvina vaihtoehtoina liimoissa yleisesti käytetyille myrkyllisille fenoliyhdisteille.
Teknologian tutkimuskeskus VTT, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) kehittävät Susbinders-projektissaan polyfenolien uuttoprosessille teollista tuotantomenetelmää.
Havupuiden kuoria syntyy Suomen metsäteollisuuden sivuvirtana noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tällä hetkellä kuoret poltetaan suurimmaksi osaksi sellaisenaan sahoilla tai sellutehtailla prosessien käyttöenergiaksi. Projektin osallistujat uskovat, että kuoren tehokkaammalla hyödyntämisellä saataisiin lisäarvoa Suomen metsäbiomassasta ja luotaisiin uutta liiketoimintaa.
Nykyisin tanniineja tuotetaan vesipohjaisilla uuttoprosesseilla trooppisista puista, kuten akasiasta. Tanniinien suurin käyttökohde on nahan värjäys. Tanniinit soveltuvat kuitenkin myös liimasovelluksiin, mutta niiden käyttö tähän tarkoitukseen on suhteellisen vähäistä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT arvioi, että havupuiden kuoren paremmalla hyödyntämisellä on valtava markkinapotentiaali, sillä fenolipohjaisten liimahartsien maailmanlaajuinen markkina on arvoltaan vuosittain noin 10 miljardia euroa. Fenolisia liimahartseja käytetään pääasiassa vanerien ja laminaattien valmistuksessa sideaineena.
Susbinders-projektia rahoittavat Business Finland, tutkimuspartnerit sekä yksitoista yritystä. Projektin kokonaisbudjetti on 728 000 euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
