Yksikään kunta ei joutunut kuralle viime vuonna

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen luonnehti kuntien taloutta vakaaksi. Kuva: Eija Mansikkamäki

Kunnilla meni vuonna 2015 ennakoitua paremmin.

Kuntien ja kuntayhtymien tulos oli 0,27 miljardia euroa ylijäämäinen, menot supistuivat yhdellä prosentilla ja lainakanta kasvoi puoli miljardia euroa eli kolme prosenttia.

"Aika vakaalla tasolla ollaan", Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoi keskiviikkona Kuntaliiton tiedostustilaisuudessa.

Tiedot ovat parempia kuin syksyllä laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Kunnat toimivat vastuullisesti, koska velkaantuminen hidastui ja tuloveroprosentteja korotettiin täksi vuodeksi maltillisesti. Lainaa otetaan investointeihin, ei syömävelkaan.

"Taloutta pyritään tasapainottamaan muilla keinoin kuin velkaa ottamalla", Koskinen kiitteli.

Vuodelle 2015 veroprosenttiaan nosti sata ja tälle vuodelle alle puolet tästä.

Kunnat ovat sopeuttaneet menojaan muun muassa vähentämällä henkilöstöään, yli 300 miljoonan euron edestä.

Huolena on työttömyyden kasvu ja kulujen kaatuminen kuntien niskaan. Siksi kunnat haluavat enemmän päätösvaltaa työttömyyden hoidossa, Koskinen sanoi.

Kuntien taloustilanne vaihtelee kuitenkin suuresti. Tulosta ovat syöneet hidas talous- ja verotulojen kasvu, työttömyysmenot sekä valtionosuusleikkaukset.

"Ilman isoja leikkauksia kunnat voisivat paremmin, mutta julkinen talous on tietenkin kokonaisuus ja on kaikkien suomalaisten etu, että velkaantuminen saadaan taittumaan."

Negatiivinen kate oli kymmenellä ja tilikauden tulos negatiivinen peräti 120 kunnassa.

"Yhtään uutta kriisikuntaa ei nyt tullut, mutta ehdokkaita on paljon", varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kaksi entistä kriisikuntaa ovat Rääkkylä ja Vimpeli, ja kymmenen on kynnyksellä.

Lainakanta kasvoi eniten eli yli viidellä prosentilla alle 5 000 asukkaan kunnissa kuin 10 000–50 000 asukkaan kunnissa. Pienin lainakanta oli yli 100 000 asukkaan kunnissa ja suurin 50 000–100 000 asukkaan kunnissa.

Lainaa oli keskimäärin 2 800 euroa.

Investoinnit supistuivat 4,7 prosenttia. Investoinnit vähenivät eniten eli 14 prosenttia kaikkein pienimmissä, alle 2 000 asukkaan kunnissa ja kasvoivat eniten, 19 prosenttia, 2 000–5 000 asukkaan kunnissa.

"Isoissa kunnissa investoidaan enemmän ja kate riittää huonommin kuin pienissä kunnissa."

Ulkoiset ostot ovat vähentyneet vuonna 2014, esimerkiksi terveyspalveluiden ostot miinuksella.

"Ulkoistuksista on saatu selvää säästöä, mutta kiinnostavaa on, että ulkoistamisissa on tapahtunut selvää hidastumista", Kietäväinen sanoi.

Osa kunnista on ottanut ulkoistettuja toimintoja takaisin omikseen.

"Lääkäripula on helpottanut ja ulkoistusten hinnat ovat nousseet, ja ulkoistuksia on peruttu", varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoi.

Puolet kuntien tehtävistä siirtyy itsehallintoalueille, ja Kietäväinen näkee siinä isoja epävarmuuksia.

"Miten tämä temppu tehdään, on äärimmäisen iso kysymys samoin kuin se, kuinka rakennukset siirtyvät tai vuokrataanko se, ja kuinka kuntien luottokelpoisuus säilytetään."

"Aikaa on vähän, ja pitää ehkä miettiä erityisjärjestelyjä ja siirtymäaikoja. Pelkäämme esimerkiksi, että peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset eivät riitä palveluiden järjestämiseen."