Lapsiperheet eivät aina tiedä oikeudestaan kotipalveluun - kunnilta toivotaan parempaa tiedottamista

Kuntien parempaa tiedottamista kotipalvelusta toivoo esimerkiksi Väestöliitto. Kuva: LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Uusi sosiaalihuoltolaki toi vuonna 2015 lapsiperheille subjektiivisen oikeuden kunnan järjestämään välttämättömään kotipalveluun, mutta lapsiperheillä ei aina ole tietoa tästä. Kuntien parempaa tiedottamista asiasta toivoo esimerkiksi Väestöliitto.

"Vaikka kunnissa tiedetään velvoitteet ja on kehitetty lapsiperheiden palvelua, niin lapsiperheet itse eivät ehkä vielä oivalla, milloin he voisivat palvelua saada. Tästä voitaisiin tiedottaa paremmin", sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Väestöliitto antaa kotiapua muun muassa kunnan palvelusetelin saaneille lapsiperheille.

Yhden vanhemman perheiden liiton (YVPL) toiminnanjohtajan Heljä Sairisalon mukaan lapsiperheiden kotipalvelu on lähes alas ajettu, vaikka siitä tuli subjektiivinen oikeus toissa vuoden alussa.

Liitossa arvellaan, että koska kotipalvelu on siirtymässä maakunnille, kunnat ovat vain luovuttaneet.

"Eivät ne ole kyllä mitään tehneet", Sairisalo sanoo.

Kuntaliiton lastensuojelun voimavaraverkostossa on myös käyty keskustelua lapsiperheiden kotipalvelun tilanteesta. Verkostossa on mukana yli sata jäsentä ja yli puolet Suomen kunnista.

"Näyttää siltä, että palvelusetelillä annettavan kotipalvelun käyttö olisi lisääntymään päin. Kunnat myös arvioivat, että lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelillä toimii hyvin. Sitä on lähdetty ihan selkeästi lisäämään", kertoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksiköstä.

Välttämätöntä kotiapua lapsiperhe voi saada kunnalta esimerkiksi, jos kokee olevansa uupunut, vauvan valvottaessa, vanhempien erotilanteessa, perheenjäsenen sairastuessa tai kun perheeseen on syntynyt useampi lapsi kerralla. Palvelun tarpeen arvioi kunta myös silloin, kun perhe saa palvelusetelin.

Kuntaliiton saamien tietojen mukaan kunnat priorisoivat erityisesti pienten lasten uupuneita ja väsyneitä vanhempia.

"Heille pyritään järjestämään heti apua", Puustinen-Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kuntien kotiapua tarvitsevat myös muun muassa vanhukset, joilla myös on subjektiivinen oikeus tähän.

YVPL on saanut palautetta tilanteista, joissa perhe ei ole saanut kaipaamaansa kotiapua. Sairisalo kertoo tapauksesta, jossa sairauden takia henkilöllä oli vaikeuksia laittaa ruokaa tai vaihtaa vaippoja pienille lapsille. Kotipalvelua ei annettu henkilön tarttuvan sairauden takia, vaan sen sijaan tarjottiin lastensuojelun sijoitusta.

"On myös tietoja, että eräässä kunnassa kotipalvelu piti tilata pari viikkoa etuajassa", hän sanoo.

Koivurannan mukaan Suomessa on vahva itse pärjäämisen -kulttuuri, ja sitä on myös lapsiperheissä.

"Sen takia ehkä joskus vähän turhan myöhään pyydetään apua eli vasta silloin, kun tuntuu, etteivät voimat kerta kaikkiaan riitä. Sitä ennen ajatellaan, että pitäisi sinnitellä itse."

Koivuranta kehottaakin kuntia parantamaan tiedotusta, jotta useammat tulisivat tietoiseksi palvelusta.

"Meidän käsityksemme mukaan monesti tieto palveluista kulkee perheeltä toiselle", hän sanoo.

YVPL:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan vastaajista yli puolet ei tiennyt, että yhden vanhemman perheellä on subjektiivinen oikeus saada kotiapua muun muassa sairauden aikana.