Neuvottelija: Ruokaturvaa ei uhrata
Ruokaturvaa ei saa vaarantaa, kun torjutaan ilmastonmuutosta.
Tästä ollaan yksimielisiä niin Suomessa kuin globaalistikin, toteaa ylitarkastaja Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Näin todetaan YK:n ilmastosopimuksessa ja myös Suomen energia- ja ilmastotiekartassa 2050.”
Ruuantuotannon tärkeyden tunnustaa Mattilan mukaan myös Eurooppa-neuvosto. Se näkee myös sen, että maataloudella on pienet mahdollisuudet hillitä kasvihuonekaasujen syntyä.
Mattila on yksi EU:n energia- ja ilmastopaketin kansallisista käsittelijöistä.
Mattila ei ollut maanantaina vielä ehtinyt tutustua JRC:n selvitykseen, mutta hänen mukaansa myös Suomessa on tehty selvityksiä siitä, mitä tiukat päästövähennykset merkitsisivät suomalaiselle ruuantuotannolle.
”Paljon ei päästöjä voida vähentää ilman, että samalla ruuantuotanto vähenisi.”
Sekä Suomen että EU:n kanta perustuu ruuan tuotannon turvaamiseen.
Ruokaturvan merkitys korostuu Mattilan mukaan edelleen, kun ilmastonmuutos etenee: tuotanto vaikeutuu monilla sellaisilla alueilla, jotka nyt ovat oloiltaan suotuisia ruuantuotantoon.
Tämän vuoksi on pidettävä huoli siitä, ettei kokonaistuotanto vähene.
”Tuottavuutta voidaan sen sijaan lisätä sekä Suomessa että globaalisti. Tällöin tuotekohtaiset päästöt vähenisivät.”
Mattilan mukaan EU painottaa ilmastotoimia kartoittaessaan kustannustehokkuutta eli sitä, mistä saadaan suurin hyöty suhteessa satsaukseen.
Vertailu on hankalaa, mutta maatalous saa tarkastelussa erityiskohtelun.
”Komissiossa tunnistetaan se tosiasia, että biologiset päästöt ovat erilaisia kuin piipunpäästä tulevat päästöt.”
Vapautusta ilmastotalkoista maataloudelle ei kuitenkaan ole luvassa.
”Kaikilta sektoreilta löytyy parannettavaa, ja komission mukaan kaikkien sektorien pitää myös osallistua päästövähennyksiin. Koko ajan ei voida myydä pelkkää ei-oota.”
JUHANI REKU
Komissiossa tunnistetaan se tosiasia, että
biologiset päästöt ovat erilaisia
kuin piipunpäästä tulevat päästöt.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
