Verotuksen kannustinjärjestelmät tuovat heikkoja tuloksia – rahat voivat mennä "tilinpäätösmersuihin"

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala sanoo, että asiantuntijat suhtautuvat usein epäillen erilaisiin kannustinjärjestelmiin. Tutkimuksessa parhaimmaksi on havaittu yksinkertainen verojärjestelmä, jossa on laaja veropohja ja matalat verokannat. Kuva: Markku Vuorikari

Yritysverotukseen luodut kannustinjärjestelmät eivät usein ole osoittautuneet toimiviksi.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitalan mukaan tutkimustulokset eivät ole rohkaisevia etenkään tilapäiseksi luotujen kannustimien osalta.

Esimerkiksi käy yritysten tutkimus- ja tuotekehityskulujen lisävähennysmahdollisuus vuosina 2013–2014.

"Tulokset verohelpotuksesta olivat hirveän huonoja. Isot yritykset osasivat hyödyntää sitä, mutta monet pk-yritykset eivät olleet edes tietoisia", Viitala sanoo.

Syitä verohelpotustuen toimimattomuuteen voi olla useita. Kannusteet saattavat tukea hankkeita, jotka muutenkin olisi toteutettu, tai niiden käyttäminen on liian hankalaa ja koituva verohyöty liian pieni. Vaikutus voi myös kohdistua eri tavoin kuin poliitikot tarkoittivat.

"Kun Suomessa aikoinaan oli käytössä investointivaraus, puhuttiin esimerkiksi tilinpäätösmersuista. Investointirahat saatettiin käyttää erilaisiin hankintoihin yrityksen taseeseen."

Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että hallituksessa käydään keskustelua investointivarauksen luomisesta yritysverotukseen. Yrityksen veronalaisesta tuloksesta jopa neljäsosan voisi ohjata investointeihin ja lykätä verotusta eteenpäin kuudella vuodella.

Ylen haltuunsa saamassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksessä todetaan, että vaikutukset investointeihin jäisivät luultavasti pieniksi. Viitala toteaa, että julkisuudessa keskustelua on käyty muutoksesta, jonka sisällöstä ei vielä ole tarkkaa tietoa.

Verokannustimen ensimmäinen kysymys on se, mihin halutaan kannustaa. Täytyy päättää, voidaanko varaus käyttää koneisiin, rakennuksiin vai myös palkkoihin, tai onko kyseessä vain veronmaksun lykkäysetu.

Toisena asiana ovat kustannukset. Luultavasti investointivarauksille asetettaisiin tiukat rajat.

"Jos halutaan vaikutuksia, niin ne myös maksavat ainakin lyhyellä aikavälillä. Jos kaikki yritykset hyödyntäisivät 25 prosentin investointivarauksen, se laskisi yhteisöveron tuottoa jopa miljardin. Sellaisia malleja ei ole realistista harkita."

Viitala ei pidä poissuljettuna sitä, että investointivarauksella olisi näkyviä myönteisiä vaikutuksia. Hän kuitenkin suhtautuu epäillen siihen, että jokin yksittäinen muutos saisi investoinnit nousuun.

"En näe, että meillä olisi yritysverojärjestelmässä mitään keskeistä ongelmaa, joka estäisi kannattavien investointien tekemisen."

Viitalan mukaan kansainvälisesti hyväksytty lähtökohta on se, että verotusta kehitetään parhaiten luomalla laajoja veropohjia ja matalia verokantoja hyödyntävä, yksinkertainen järjestelmä. Erilaisiin kannustinjärjestelmiin asiantuntijat suhtautuvat epäillen.