TERVEENÄ TYÖSSÄ Narsismia vai yhteistyöongelmia?
Narsismista saa nykyisin lukea lehtijuttuja kyllästymiseen asti. Tieto vakavasta luonnehäiriöstä on tärkeää, mutta haitaksi tietoisuus muuttuu silloin, kun narsismia käytetään haukkumasanana niille lähimmäisille, joiden kanssa yhteistyö ei ota sujuakseen.
Tutkimuskirjallisuudessa narsistisen persoonallisuushäiriön syntyä on etsitty sekä geeneistä että ympäristötekijöistä. Narsistilta puuttuu empatiakyky, muilla ihmisillä on vain välinearvo. Ehdottomuus, mustavalkoisuus, rehentely, kilpailunhalu ja röyhkeys luonnehtivat hänen käyttäytymistään.
Narsisti on aina oikeassa, vaikka jäisi kiinni valehtelemisesta. Vika löytyy muista ihmisistä, ei koskaan hänestä itsestään. Omasta mielestään narsisti on valloittava, älykäs persoona eikä hän kykene ymmärtämään, miksi muut eivät olisi samaa mieltä. Itsekeskeisyyttä voi kuvata myös tunnetaitojen vakava-asteisena puutteena.
Kyse on vaikeahoitoisesta tilasta, jonka voi diagnosoida ainoastaan psykiatri.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on melko harvinainen, mutta narsistisia persoonallisuudenpiirteitä on paljon useammilla ihmisillä. Paula Salomaa kirjoittaa kirjassaan Narsismi arjessa (2013), että narsismi voi olla lievää, keskivaikeaa tai vakava-asteista.
Persoonallisuushäiriö ja narsistiset persoonallisuudenpiirteet ovat siis eri asioita eikä niitä tulisi sekoittaa keskenään. Itsekeskeisyyttä ja empatiakyvyttömyyttä löytyy kaikista ihmisistä aika ajoin varsinkin kriisitilanteissa, kun tunnemme itsemme uhatuksi.
Narsistista käyttäytymistä voi tarkastella myös yhteisön toiminnan tasolla. Jos työpaikalla vallitsee pelon ja puolustautumisen ilmapiiri, klikit, juorut ja syntipukki-ilmiöt jylläävät vuorovaikutuksessa.
Muiden tekemiset nähdään vain omasta näkökulmasta käsin ja empaattinen asennoituminen tuntuu vaikealta. Aikuismainen, kohtelias käyttäytyminen puuttuu eikä työn tekeminen tunnu palkitsevalta vaan raskaalta.
Työssä viihtyminen on tärkeää elämänlaadulle, koska vietämme työpaikalla suuren osan aikuisesta elämästämme. Organisaatioissa johtamisen tyyli ”valuu” ylhäältä alaspäin eli koko työyhteisö hyötyy johdon työnohjauksesta. Miten työpaikalla puhutaan työkavereille? Onko kaikille selvää, mitkä työn tavoitteet ja arvot ovat? Miten riitatilanteet ratkaistaan? Onko työtä liikaa? Konkreettiset kysymykset selkiyttävät tilannetta ja avaavat väylän asialliselle, vastuulliselle puheyhteydelle.
Usein rakenteelliset ongelmat (kiire, epäselvät tehtäväkuvat) ja ihmissuhdeongelmat kietoutuvat yhteen. Narsistien ja syyllisten etsimisestä samanmielisten kanssa on harvoin hyötyä.
Kaikkiin työpaikkaongelmiin pätee se, ettei vaikeuksia kannata jäädä pitkäksi aikaa yksin pohtimaan.
Ammattiapu on loppujen lopuksi halpaa, kun sitä vertaa tulehtuneen työilmapiirin seurannaisvaikutuksiin yrityksen tuloksessa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
