Tutkija Fortumin omaisuuden haltuunotosta: Aiempaa pidempiaikaista trendiä omistajaohjauksessa joudutaan nyt arvioimaan uudelleen

Harhaluulo siitä, että vain markkinoiden näkökohdat painavat, on jo nyt osoittautunut osin melko kalliiksi, kuten vaikkapa Venäjän markkinoilta vetäytyminen on osoittanut.  Kuva: Fortum

Keskiviikkona kerrottiin, että Venäjä on ottanut haltuun Suomen valtion enemmistöomistaman energiayhtiö Fortumin Venäjällä olevan omaisuuden.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen kertoo, että keskeisin tilanteesta ammennettava oppi on se, että yritysten arvoketjuja ei voida laajentaa vain markkinoiden näkökohtia ajatellen. Ratkaisuissa pitää huomioida myös se, että tilanteet eri maissa voivat muuttua.

Harhaluulo siitä, että vain markkinoiden näkökohdat painavat, on jo nyt osoittautunut osin melko kalliiksi, kuten vaikkapa Venäjän markkinoilta vetäytyminen on osoittanut.

Ylösen mukaan nyt joudutaan uudelleenarvioimaan pidempiaikaista trendiä, jossa aktiivista omistajaohjausta on pyritty häivyttämään sen sijaan, että sitä olisi korostettu.

Yksi esimerkki tästä aiemmasta trendistä oli valtion sijoitusyhtiö Solidiumin perustaminen. Valtio siirsi Solidiumin hallintaan sen ei-strategiset osakeomistukset muun muassa Stora Ensossa ja TeliaSonerassa vuonna 2008.

Tausta-ajatuksena tässä kaikessa on se, että pörssiyhtiöt toimisivat valtio-omistuksesta huolimatta yhä vahvemmin samoin kuin muutkin pörssiyhtiöt. Vielä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä valtio-omisteiset yhtiöt nähtiin myös teollisuus- ja aluepolitiikan työkaluina.

”Tämä on ilmentymä kylmää sotaa seuranneesta ajatuksesta talouden ja valtion suhteesta. Laajemminkin länsimaissa on nähty valtion rooli enemmänkin markkinoiden sääntöjen kehittäjänä, eikä niinkään markkinoiden ohjaajana”, hän sanoo.

2020-luvulla maailmalla on nähty jo hieman käännettä siihen ajatukseen, että valtiolla tulee olla aiempaa vahvempi rooli yhteiskunnan laajemman elinkeinopolitiikan kehityksen suunnittelussa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että kriittisten tuotteiden arvoketjun olisivat omassa hallinnassa. Tilannetta kuvastavat lisääntyvät kiistat Yhdysvaltain, EU:n ja Kiinan välillä.

”Kyllä tässä selvästi korjausliikettä on ollut nähtävissä, ja se on ihan tervetullutta”, Ylönen pohtii.

Ylönen nostaa esiin sen, että Kiinan teollistuminen on perustunut pitkälti toisen maailmansodan jälkeisiin länsimaisiin oppeihin. Käytännössä Kiinassa on pyritty ennakoimaan tulevaisuuden kasvualueita ja keskittämään panostuksia niihin. Se taas on vaatinut vahvempaa otetta valtion omistuksiin.

”Sinällään on tervetullutta, että poliittisista vastuistakin keskustellaan”, yliopistonlehtori sanoo.

Nyt myös länsimaissa onkin aika opetella yhteiskunnallista suunnittelua.

”Opeteteltavaa on paljon, kun meillä länsimaissa ei ole totuttu siihen viime vuosikymmeninä. Nyt on sen aika kyllä, että tarvitaan myös vahvempaa valtion ohjausta tähän elinkeinopolitiikkaan”, Ylönen pohtii.

Ylönen huomauttaa, että viimeaikaisten käänteiden taustalla vaikuttaa vahvasti Ukrainan sota.

Ylösen mukaan Fortumin tilanteesta ovat vastuussa Venäjän laajentumisesta Fortumissa aikoinaan päätöksiä tehnyt johto sekä valtion omistajaohjaus. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, pitäisikö jonkun tai joidenkin henkilöiden erota tehtävistään.