Talousennusteet jo vuosia liian toiveikkaita
Talousennustajat ovat odottaneet useana vuotena lievää talouskasvua – turhaan. Ennusteet ovat olleet liian myönteisiä.
Taantuman pitkittyminen on yllättänyt ekonomistit. Se on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Kari Heimosen mielestä pääsyy ennustevirheisiin. Heimonen on ollut mukana valitsemassa kauppakorkeakoulun perinteistä vuoden talousennustajapalkintoa.
”Hallitusta myöten varmaan kaikki ovat odottaneet käännettä.”
Sitä ei ole tullut.
Heimosen mukaan ennustelaitokset pystyvät yleensä selittämään talouden trendejä ja pysyvää tilaa.
”Nyt mikään ei ole kääntynyt, vaan taantuma on jatkunut ja etumerkki on ollut negatiivinen.”
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen myöntää talousennustajien erehtyneen pahasti varsinkin vuosien 2012 ja 2013 ennusteissaan.
”Emme pystyneet riittävästi arvioimaan näitä vuosia.”
Esimerkiksi vuoteen 2012 osui useita kielteisiä talousuutisia.
Muun muassa Nokian matkapuhelinten valmistus lähti Suomesta.
Pieni Suomi on Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan haavoittuvainen heilahteluille.
”Ei tarvita kuin muutama yritys, joka menestyy odotettua heikommin. Sillä on tavaton vaikutus”, Lehto sanoo.
Maailmantalouden heikko kehitys ja eurokriisin syvyys yllättivät talouskehityksen arvioijat. Vaikutukset Suomeen ja vientiin olivat odotettua isommat.
”Tämä on aina jälkikäteen selittelyä”, Heiskanen kuittaa.
”Vuonna 2013 Eurooppa rupesi toipumaan, mutta Suomi jäi jälkeen. Se oli odottamatonta”, Lehto toteaa.
Finanssineuvos Mika Kuismanen valtiovarainministeriöstä puhuu tuplasokista viime vuosien talouskehityksessä. Ministeriö ennusti hyvin myönteisiä vuosia.
”Olemme tehneet selviä ennustevirheitä ja oppineet paljon”, Kuismanen myöntää.
Suomen kaltaisen pienen talouden on mahdoton äkkiä korvata Nokiaa ja siihen liittyvää teollisuuden menetystä. Samaan aikaan metsäteollisuuden rakenne muuttui.
Kansainvälisen talouden pitkittyneitä ongelmia on ollut vaikea ennustaa. Euroopan velkakriisi syveni pitkään. Suomen talous on paljolti viennistä riippuvainen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen arvioi, että myös poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet talouteen odottamattomasti.
”Julkisen talouden leikkaukset ja veronkorotukset ovat useimmiten jääneet ennusteissa ottamatta huomioon.”
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, etteivät yläkanttiin menneet ennusteet ole juuri vaikuttaneet Suomen talouspolitiikkaan. ”Tuskinpa leikkauksia olisi voitu tehdä enemmän. Nyt on leikattu sille rajalle kuin mahdollista.”
Etenkin euroalueen velkaisuus hidastaa Heimosen mukaan toipumista.
”Velkaa on kotitalouksilla ja valtioilla hurjasti. Korkean velan jälkeen talouskasvu on tyypillisesti ollut aika hidasta.”
”Ongelmahan on se, että saadaanko vanha kasvuvauhti kiinni.”
Yhteiskunnan edellytykset ovat ainakin kunnossa. Heimonen viittaa viime viikolla julkaistuun Maailman talousfoorumin raporttiin, jonka mukaan Suomi on EU:n kilpailukykyisin maa.
”Sitä voi sitten miettiä, miksei kilpailukyky realisoidu investointeina ja kasvuna.”
EMILIA LAVONEN
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
