vierasyliö Vihreä kasvu vaatiikaikilta uutta ajattelua

Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi on pystyttävä tuottamaan merkittävästi nykyistä pienemmällä luonnonvarojen käytöllä ja ympäristökuormalla. Vihreä kasvu on vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Vihreä kasvu muodostuu uudenlaisesta liiketoiminnasta ja synnyttää uusia yrityksiä, mutta myös perinteinen teollisuutemme uusiutuu vihreämmäksi.

Vihreään talouteen siirtyminen edellyttää älykkäiden ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa ja muutoksia yhteiskunnan rakenteissa, yritysten ja yhdyskuntien toimintamalleissa ja kulutuksessa.

Tarvitaan sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita sekä uusien ratkaisujen nopeaa ja laaja-alaista käyttöönottoa.

Vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden edistäminen voi olla yksittäisten prosessien tehostamista, järkeistämistä ja hävikin vähentämistä.

Toimenpiteiden on syytä ulottua myös raaka-ainevalikoiman ja energiantuotantomuotojen uudelleen suuntaamiseen ja toimijoiden alueelliset verkostot kattaviin ratkaisuihin, kuten teollisiin symbiooseihin, suljettuihin kiertoihin ja kierrätystalouteen.

Suljetun kierron talouteen siirtyminen edellyttää elinkaarilähtöistä tuotanto- ja kulutusprosessien suunnittelua sekä uusia liiketoimintamalleja, joissa osaaminen, raaka-ainevirrat ja pääoma yhdistyvät uusilla tavoilla. Useimmiten tämä tarkoittaa paikallisia ratkaisuja ja uusien yhteistyömallien hakemista poikki koko luonnonvara-alan.

Esimerkkeinä voivat olla erilaiset kotieläintuotannon monipuolisiin biojätteisiin perustuvat biokaasutuksen, muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotannon ja vaikka kasvihuoneiden muodostamat kokonaisuudet.

Hajautettuihin, paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin tai raaka-aineisiin perustuva tuotanto parantaa huoltovarmuutta sekä taitavasti toteutettuna lisää joustavuutta ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Biomassojen viisaalla ja säästeliäällä käytöllä voidaan korvata ympäristölle haitallisia, uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, ja niiden ympärille on mahdollisuus rakentaa uudenlaista palveluliiketoimintaa. Puuhun ja puubiomassaan perustuva teollisuus ja puurakentaminen ovat tässä avainasemassa.

Keinoja resurssitehokkaampaan bioenergiaan ovat muun muassa biomassan korjuu-, varastointi- ja kuljetusteknologian kehittäminen sekä dieselpolttoaineen kulutuksen vähentäminen metsähakkeen hankintaketjussa hybriditekniikkaa käyttäen ja hakeautojen kuormakokoa kasvattamalla.

Lisäksi on kehitettävä bioenergiaa, raaka-aineita ja lopputuotteita integroivia tuotantomuotoja, kuten energiaa, kemikaaleja ja materiaaleja tuottavia biojalostamoita.

Ruokajärjestelmän keskeisiä haasteita ovat luonnonvarojen, erityisesti energian ja ravinteiden kasvavat säästämisvaatimukset, vesivarojen hallinta sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudet tilanteet. Erityisesti kotieläintuotannon sivuvirrat, kuten lanta, on saatava jalostettua huomattavasti nykyistä kattavammin ja kestävällä tavalla.

Ruoan prosessoinnissa sivuvirtamateriaalien innovatiivisen hyödyntämisen merkitys korostuu.

Typen ja fosforin hallinta tuotanto-kulutusketjussa on saatava ratkaisevasti nykyistä tarkemmaksi. Fosforin osalta ruokajärjestelmällä on edessään niukkuuden hallinta; typessä haasteena on saada haltuun typpiyhdisteiden suunnaton muuntumisalttius ja aktiivisten typpiyhdisteiden ympäristöhaitat.

Älykäs teknologia mahdollistaa rakenteellisia muutoksia ruoantuotannossa. Ihmistyö on myös ruuan tuotannossa automaatiota kalliimpaa, joten informaatioteknologian laajempi hyödyntäminen tekee tuotannosta tehokkaampaa.

Informaatioteknologian avulla voidaan myös seurata ruuan alkuperää ja tuotantotapoja joustavasti sekä siirtää kuluttajainformaatiota. Vihreän talouden kuluttaja ymmärtää kestävästi ja vastuullisesti tuotetun ruuan lisäarvon. Tähän liittyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vihreän talouden elementtejä ovat uudenlaiset yritysten ja yhdyskuntien verkostot ja vihreät liiketoimintamallit sekä hyvinvointia tukeva elämäntapa- ja kulttuurinen muutos. Alueellisesti tai toiminnallisesti erilaistuneet älykkäät ratkaisut muodostavat kestävyyden perustan.

Kulutus- ja tuotantojärjestelmien muutos vihreään suuntaan ei synny itsestään, vaan se edellyttää määrätietoista politiikkaa. Vihreä talous voi onnistua vain, jos se nähdään poliittisesti tärkeänä ja muutokseen ollaan valmiit panostamaan pitkäjänteisesti.

Ylhäältä suuntautuvan politiikkatuen ja ohjauskeinojen ohella vihreän talouden muutoksessa tarvitaan sekä yritysten että kuluttajien ja kansalaisten myönteistä asenneilmapiiriä ja aktiivista, yhteiseen tavoitteeseen sitoutunutta yhteistyötä, joka hakee uudenlaisia innovatiivisia ratkaisuita ja kulutuksen ja tuotannon toimintamalleja.

Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynetin puitteissa tehneet Vihreän kasvun mahdollisuudet -raportin. Se kartoittaa askelmerkkejä, joita seuraamalla vihreä kasvu saadaan aikaan.

Kevään aikana valmistuva Suomen biotalousstrategia tulee olemaan olennainen työkalu metsien käytön ja ruokaketjun kehittämisessä vihreän talouden ajattelumallin mukaiseksi.

SIRPA KURPPA

LEENA PAAVILAINEN

Kurppa on professori MTT:ssä

ja Paavilainen on tutkimus-

johtaja Metlassa.

Avaa artikkelin PDF