opinnäytteet Korjuutaktiikka vaikuttaanurmisadon määrään ja laatuun
Nurmirehun kuiva-ainesato ja muuntokelpoisen energian sato ovat koko kesän ajalta sitä suuremmat mitä myöhemmin ensimmäinen korjuu tehdään.
Toisaalta aikaisemmissa korjuissa kokonaissadon laatu on rehun sulavuudesta kertovan D-arvon ja kuidun osalta hyvä.
Optimaaliseen raakavalkuaistasoon taas päästään vain kolmella niitolla, ilmenee Savonia-ammattikorkeakoulun amk-agrologiopiskelija Henna Hyttisen opinnäytetyöstä.
Hyttinen selvitti kuinka eri aikoihin tehtävä ensimmäinen niitto tai kolmen sadon korjaaminen vaikuttavat tilan kesän kokonaissadon määrään ja laatuun.
Opinnäytetyö oli osa Karjatilan kannattava peltoviljely- eli KARPE-hanketta, joka toimi vuosina 2009–2012. Hanketta vetivät MTT:n Maaningan ja Ruukin yksiköt sekä Aluekehityssäätiö Maito-Savo.
Korjuuaikakokeessa vertailtiin neljää erilaista korjuustrategiaa.
Yhdessä niitettiin kasvukauden aikana kolme satoa ja muissa kaksi satoa. Kahden sadon strategioissa ensimmäisen niiton ajankohta vaihteli.
Kolmen niiton ja toisessa kahden niiton strategiassa niitettiin ensimmäisen kerran kesäkuun alkupuoliskolla. Myöhäistetyn korjuustrategian ensimmäinen niitto tehtiin kesäkuun puolen välin jälkeen ja erittäin myöhäisen strategian kesä–heinäkuun välissä.
Toinen niitto tehtiin elokuussa. Kolmas sato korjattiin syys–lokakuun vaihteessa.
Hyttinen selvitti voidaanko lehtien osuudella, timotein ja nurminadan kehitysasteella, kasvuston korkeudella, lämpösummalla, keskilämpötilalla ja kuiva-ainesadolla ennustaa D-arvoa.
Ennustaminen vaikuttaisi olevan helppoa vain ensimmäisessä niitossa.
Timotein ja nurminadan sulavuuden ennustaminen voi olla hankalaa, sillä niiden kasvutapa muuttuu ensimmäisen niiton jälkeen.
Keskilämpötilalla ennustaminen osoittautui hankalaksi.
Käyttökelpoisia muuttujia ennustamisessa ovat käytännössä vain kasvuston korkeus ja lämpösumma.
Sulavuuden ennustamista lämpösumman avulla käytetään Artturi-korjuuaikapalvelussa.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
