Joka kolmas metsänomistaja myy puuta
Sellutehtaat käyvät täysillä, joten kuitupuun kysyntä ei pääse kasvamaan. Tämä jarruttaa puukauppaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMTK:n Metsätutka-kyselyn perusteella noin joka kolmas metsänomistaja aikoo myydä puuta vielä tämän vuoden aikana. Edellisen kerran myyntihalukkuus oli yhtä suuri vuonna 2008.
”Puukauppahalukkuus on johtanut myös käytännön toimiin. Alkuvuoden aikana metsänomistajat ovat myyneet yli neljänneksen viimevuotista enemmän puuta”, kertoo tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.
Edellisten vuosien tapaan varmimpia puukaupan tekijöitä ovat nuorehkot maanviljelijämiehet, jotka omistavat keskimääräistä enemmän metsää. Aktiivisista maanviljelijöitä lähes puolet suunnittelee puukauppaa vielä tälle vuodelle. Yli sadan hehtaarin tiloista 57 prosenttia valmistautuu myymään puuta.
Vähiten kiinnostusta puukauppaan on niillä eläkeläisnaisilla, jotka omistavat keskimääräistä vähemmän metsää ja joille metsänhoitoyhdistystoiminta on vierasta. Silti eläkeläisistäkin puukauppaa suunnittelee lähes joka neljäs.
Vaikka puukauppa on käynyt hyvin, metsäteollisuuden epävarmuus puukaupan toimivuudesta ei ole poistunut. MTK:n mukaan teollisuuden on saanut lähes koomisia piirteitä.
”Metsäteollisuus on huolissaan puun tarjonnasta, mutta puukaupallisten palveluiden markkinointi metsänomistajille on vähäisempää kuin koskaan. Tämä on järjetön yhtälö”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Hakkaraisen mukaan puukauppaan pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin kauppaan.
Puu ei tule markkinoille itsekseen.
”Puukaupan toimivuuden edistämiseksi on esitetty mitä ihmeellisimpiä malleja ja ajatuksia.”
”Samanaikaisesti on valitettavasti unohdettu, miten markkinat toimivat. Eli että puuta pitää aktiivisesti ostaa, jotta sitä saa”, Hakkarainen sanoo.
Maaliskuun alussa tehdyn Metsätutka-kyselyn mukaan puukaupallisten palveluiden tarjonta on aiempaa vähäisempää. Yli 70 prosenttia metsänomistajista ei ole saanut yhteydenottoa puukauppaan liittyen.
Metsätutkan mukaan sekä Metsä Groupin ja UPM:n että Stora Enson puunhankintaorganisaatiot ovat laiskistuneet selvästi vuoden 2011 jälkeen. Ostomiesten kontaktit metsänomistajiin ovat puolittuneet.
”Puun ostajien keskuudessa vallitsee omituinen käsitys, että valtiovalta hoitaa metsäteollisuuden puolesta puun markkinoille tulon. Puun myyjiin ostajien passiivisuus ei näytä onneksi heijastuneen. Puun ostot yksityismetsistä lisääntyivät viime vuonna viidenneksen ja kasvu on jatkunut tänä vuonna.”
Myös metsänhoitoyhdistysten aktiivisuus puukauppa-asioissa on laskenut lievästi vuodesta 2011.
Metsähoitoyhdistyksen apu ja valtakirjakaupat ovat edelleen tärkeitä metsänomistajille. Noin kaksi kolmesta metsänomistajista kaipaa yhdistyksiltä jatkossakin apua puukaupan kilpailuttamiseen ja toteuttamiseen.
Metsäyhtiöiden sopimusasiakkaiden suorien kauppojen osuus viimeksi tehdyistä puukaupoista jäi neljään prosenttiin.
Puukauppoja metsänomistajat perustelevat edelleen metsänhoidon tarpeilla. Kaksi kolmesta metsänomistajasta nostaa sen puukaupan perusteeksi.
Rahantarpeella puukauppaa selittää joka viides metsänomistaja. Suunnilleen saman suuruinen joukko perustelee puukauppaa puun hyvällä hinnalla.
Metsänomistajien hintaodotukset ovat edelleen maltillisia. Järvisen mukaan se saattaa olla yksi tasaisesti käyvää puukauppaa selittävä tekijä.
Suurin osa metsänomistajista odottaa kuitupuun hinnan säilyvän ennallaan. Myös tukin hintaan kohdistuu maltillisia odotuksia. Suurin osa metsänomistajista odottaa hintojen pysyvän suunnilleen ennallaan tai nousevan lievästi.
Järvisen mukaan puukaupan suurimmaksi jarruksi on noussut kuitupuun paikallaan junnaava kysyntä. Sellutehtaat käyvät täysillä, joten kuitupuun ostoa ja sahahakkeen käyttöä ei nykyisellä kapasiteetilla voi kasvattaa.
”Ilahduttavaa tässä tilanteessa on UPM:n investointipäätökset sellutehtaiden kapasiteetin lisäämiseen. Vastaavia päätöksiä tarvitaan lisää”, sanoo Järvinen.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
