Pohjalaiskansanedustajat vaativat tukea turkistuotannon jatkumiselle – ”Eläinten lopettamisista on saatava oikeudenmukainen korvaus”
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on tyytyväinen kansanedustajien kannanottoon.
Kannanoton mukaan turkiselinkeinossa toimii edelleen merkittävä määrä kannattavia tiloja ja ketjussa toimivia yrityksiä, joiden elinkeinomahdollisuudet ja tulevaisuus tulee turvata. Kuva: Johannes TervoValtaosa Vaasan vaalipiirin kansanedustajista vaatii, että valtio turvaa turkiselinkeinon tulevaisuuden muun muassa investointituilla ja riittävillä eläinten lopettamiskorvauksilla. Torstaina julkaistun kannanoton on allekirjoittanut 14 edustajaa sekä oppositio- että hallituspuolueista.
”Esitämme, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin tarvittavien investointitukien varaamiseksi bioturvallisuuden parantamiseen tiloilla, eläinten hyvinvointi-investointien tukemiseen ja uusien toimeentulomahdollisuuksien ja taloudellisten tukijärjestelmien löytämisessä niille yrittäjille, joiden on luovuttava tuotannosta”, kannanotossa katsotaan.
Allekirjoittajat vaativat myös, että viranomaispäätöksiin perustuvista eläinten lopettamisista on saatava "oikeudenmukainen korvaus". Ruokavirasto kertoi keskiviikkona määränneensä kaikki eläimet lopetettavaksi turkistarhoilta, joilla on todettu lintuinfluenssatartunta.
Kansanedustajien mukaan alaa ovat kurittaneet myös koronaviruspandemia ja kaupan väheneminen Ukrainassa käytävän sodan vuoksi.
”Turkiselinkeinossa toimii edelleen merkittävä määrä kannattavia tiloja ja ketjussa toimivia yrityksiä, joiden elinkeinomahdollisuudet ja tulevaisuus tulee turvata”, kannanotossa sanotaan.
Vaasan vaalipiirissä on 16 kansanedustajaa. Allekirjoittamatta ovat jättäneet RKP:n Anna-Maja Henriksson, joka on hallituksen opetusministeri, ja SDP:n Matias Mäkynen.
Mäkynen kertoo STT:lle tekstiviestitse, että hän on sairauslomalla eikä ole päässyt osallistumaan keskusteluun asiasta. Hän on myös sitä mieltä, että julkista rahoitusta kannattaa suunnata ennemmin "uuteen kestävämpään toimintaan" siirtymiseen kuin hiipuvan ja kannattavuusvaikeuksista kärsineen turkisalan tukemiseen.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (Fifur) on tyytyväinen kansanedustajien kannanottoon.
"Meidän kannaltamme tämä on kannustava ulostulo, onhan kyse merkittävästä elinkeinosta Pohjanmaalla” kertoo STT:lle Fifurin toiminnanjohtaja Marja Tiura.
Tiuran mukaan turkistarhaajat pitävät tärkeänä sitä, että he pääsevät takaisin maatalouden investointitukien piiriin.
”Mehän olemme investointilainsäädännössä mukana, mutta investointitukien kohdistamisasetus on tärkeä hoitaa kuntoon, jotta meillä tuottajat pystyvät panostamaan tulevaisuudessakin eläinten hyvinvointiin”, Tiura sanoo.
Ruotsissa maatalousasioista vastaava ministeriö kertoi tällä viikolla, että maan hallitus esittää yhteensä 180 miljoonan kruunun (noin 15 miljoonan euron) tukea niille minkkitarhaajille, jotka lopettavat toimintansa vapaaehtoisesti.
Samalla aiotaan aloittaa työ sen selvittämiseksi, tulisiko Ruotsin eläinsuojelulakia muuttaa niin, että turkiseläinten kasvatus kiellettäisiin. Ruotsissa on uutistoimisto TT:n mukaan vain parikymmentä aktiivisesti toimivaa minkkitarhausyritystä.
”Ruotsin tilanne ei ollut yllätys. Ruotsin tiloilta löytyi aiemmin koronavirusta ja minkin osalta oli jo käytössä parituskielto, ja maassa on vain 20 toimivaa tilaa. En tätä taustaa vasten pitänyt yllättävänä tätä budjettipäätöstä”, Tiura arvioi naapurimaan linjaa.
Yle uutisoi tiistaina Vasabladetin tietojen pohjalta turkiseläinkasvattajien yhdistyksen Lakeuden tarhaajien järjestäneen kaksi keskustelutilaisuutta, joissa aiheena olisi ollut varautuminen tarhauksen alasajoon myös Suomessa. Toiseen tapaamisista osallistunut Tiura ei kuitenkaan allekirjoita tätä kuvausta tapaamisen sisällöstä.
”Olin kutsuttuna paikalle, siellä käytiin keskustelua elinkeinon tämänhetkisestä tilanteesta ja lintuinfluenssasta, eli se oli tuottajien tapaaminen”, Tiura sanoo.
"Totta kai se pitää sanoa ääneen, että tuottajat ovat erittäin huolissaan tästä tilanteesta ja tästä julkisesta keskustelusta, joka elinkeinon ympärillä on pyörinyt. Tässä on kyse perheyrityksistä ja perheiden toimeentulosta."
Turkistarhaaja Auvo Känsäkangas kertoi Ylelle tiistaina, että Fifurin hallituksen tämänpäiväisessä kokouksessa olisi ollut tarkoitus käsitellä mahdollista jäsenäänestystä, jonka sisällöstä ei kuitenkaan ole kerrottu julkisuuteen. Vasabladetin tietojen mukaan Lakeuden tarhaajat haluaisi liiton käsittelevän tukimuotoja tapauksessa, jossa tarhauksesta jouduttaisiin Suomessa luopumaan.
STT:lle Tiura kiistää, että mitään jäsenäänestystä olisi ollut Fifurin hallituksen käsittelyssä.
”Meillä on ollut normaali hallituksen kokous, joka järjestetään noin kerran kuukaudessa. Tällaista asiaa meillä ei ole ollut esityslistalla käsittelyssä. Asiat, joista on käyty keskustelua, olivat ykkösprioriteettina lintuinfluenssa ja sen hoitaminen. Totta kai käytiin läpi myös markkinatilanne”, Tiura kertoo.
Keskiviikkona julkaistun Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan "ei ole mahdotonta", että minkkien kasvattaminen päätettäisiin kieltää koko EU:n tasolla.
Suomessa hallitus ei ole kannattanut vaatimuksia tarhauskiellosta. Hallitusohjelman mukaan hallitus tunnistaa suomalaisen alkutuotannon, mukaan lukien turkisalan, "tärkeyden ja erityishaasteet".
Asia on Suomessa noussut keskusteluun esimerkiksi syyskuun alussa, kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä keräsi yli 50 000 kannatusilmoitusta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi viime viikolla, että turkisalan kanssa aiotaan hallitusohjelman mukaisesti laatia laatukriteeristö ja viedä sitä kautta eläinten hyvinvointia eteenpäin.
Koko alan alasajoa välittömämpi uhka Suomen turkistarhaajille onkin tällä hetkellä Fifurin mukaan lintuinfluenssa.
”Lähitulevaisuuden osalta kaikkein tärkein asia on lintuinfluenssan hoitaminen, tämän akuutin tilanteen hoitaminen on ehdottomasti nyt prioriteetti numero yksi”, Tiura sanoo.
Fifur on tyytyväinen hallitusohjelman "hyvin vahvoihin" kirjauksiin siitä, että turkiselinkeino on osa suomalaista alkutuotantoa ja elinkeinoa kehitetään Suomessa.
”Tämä on myös meidän lähtökohtamme Fifurissa. Elinkeino haluaa jatkaa ja kehittyä täällä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





