Talousvaliokunnassa epäilyjä Kreikka-vakuuksien pitävyydestä
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen arvioi, että todellisen eurokriisin uhatessa kovaan testiin joutuvat suomalaiset päättäjät. ”Kestävätkö sen päivän poliittiset päättäjät sen, että pitävä kiinni sovitusta. Minusta pitäisi kestää.” Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoTalousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei usko, että valtiovarainministeriö (VM) on ulkoistanut valmistelua Suomen ja kreikkalaispankkien välisessä vakuusjärjestelyssä. ”Minulla on vahva syy uskoa, että sopimuksen sisältö on valmisteltu VM:n sisällä”, Pekkarinen kommentoi.
Talousvaliokunta keskusteli tiistaina sopimuksen yksityiskohdista. Pekkarisen mukaan istunnossa ei tehty päätöksiä.
Kuulemispäätös tehtiin ennen kuin kohu Kreikka-vakuuksien ympärillä lämpeni sunnuntain jälkeen, Pekkarinen sanoo.
Jos Kreikka selviää veloistaan, Suomi menettää hieman korkotuloja, hän arvioi. Jos taas käy huonosti, Suomi saa vakuussopimuksen ansiosta takaisin saataviaan parikymmentä prosenttia.
”Pieni epäilyksen varjo on, onko vakuussopimus kaikissa tilanteissa riidaton”, arvioi Pekkarinen. ”Jos sopimus riitautetaan, silloin on vaikea prosessi edessä. Pieni riski on menetyksille.”
Valiokunnan kuultavana ollut valtiosihteeri Martti Hetemäki uskoo, että vakuusjärjestely kestää, ja vakuuksista voidaan pitää kiinni.
”Jos velkoja antaa velat anteeksi, vakuuksia ei voi vaatia. Miksi Suomi hyväksyisi velkojen anteeksiannon, jos meillä on vakuudet?”
Hetemäki arvioi, että Suomi pitää oikeuksistaan kiinni.
”Kaikki euromaat ovat yksimielisesti hyväksyneet vakuusjärjestelyn.”
Hetemäen mukaan vakuusjärjestelmän sopimusluonnos valmisteltiin erittäin huolella valtiovarainministeriössä.
Päätös asiakirjojen julkisuudesta tehtiin ennen kuin luonnospaperi lähti kritisoidulle kommenttikierrokselle. Perusteellista pohjatyötä varten pääluonnosta arvioitiin lakiasiaintoimistossa.
”Laitoimme saadut kommentit kommenteille oikeusministeriöön. Kierroksen jälkeen VM itse harkitsi, miten kommentteja käytettiin”, Hetemäki sanoo.
”Teimme itsenäisesti oman päätöksen.”
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja kansanedustaja Timo Soini (ps.) väittelivät tiistaina Ylen Aamu-tv:ssä vakuussopimuksen yksityiskohdista.
Pontimena oli sunnuntain Helsingin Sanomissa julkaistu perussuomalaisten etusivun mainos, jossa arvosteltiin muun muassa VM:n avoimuuspolitiikkaa. Vakuussopimuksessa ei mainita sanaa vakuus, kuuluu ilmoituksen huomautus.
Soini paljasti, että lehtimainos maksoi veroineen 35 151,92 euroa. Hän myös toisti, että Suomen takaamalle lainalle ei ole olemassa täyttä vakuutta. Kreikka-vakuussopimus on niin sanottu tuottojenvaihtosopimus.
Urpilaisen mukaan yksityiskohdat ovat olleet kansanedustajille julkisia, eikä tuottojenvaihtosopimusta ole salailtu.
Soini huomautti, että Suomi ole sopinut vakuuksista Kreikan vaan neljän kreikkalaispankin kanssa. Nimet pysyvät salassa. Tosin uutistoimisto Reuters on jo julkaissut sopijapankit.
Urpilainen kommentoi, että aidon vakuuden esti Kreikan valtion joukkolainoissa yleinen panttaamattomuussitoumus.
Käytännössä joukkolainan haltijan asemaa ei saa heikentää suhteessa muihin velkojiin pantilla. Siksi valtioiden välistä vakuussopimusta ei ole voitu solmia, ministeri perusteli.
Helsingin Sanomien (3.6.) haastattelemat oikeusoppineet syyttävät valtiovarainministeriötä asiakirjojen julkistamispäätöksen ulkoistamisesta yksityiselle asianajotoimistolle.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää mahdollisena, että valtiovarainministeriö olisi loukannut perustuslakia.
”Menettely on ennenkuulumaton. Lain nojalla tapahtuva hallintopäätöksen valmistelu, esittely ja päätöksenteko ovat kaikki julkisen vallan käyttöä. Ylipäänsä ministeriön keskeisen päätöksenteon ulkoistaminen esimerkiksi asianajotoimistolle on ilmeisessä ristiriidassa oikeusvaltion ja hallinnon lainalaisuuden perusteiden kanssa”, Mäenpää sanoo lehdessä.
Urpilaisen mukaan Kreikka-paperien salauspäätöstä ei ulkoistettu. Ministeriö lähetti virkamiesten laatiman julkisuuspäätöksen luonnostekstin kommentoitavaksi Hannes Snellman -asianajotoimistoon.
”Näiden lausuntojen pohjalta virkamiehet tekivät salauspäätöksen. Mitään virkavastuuta ei ole ulkoistettu kenellekään”, Urpilainen sanoi.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
